Laura Murumäe (vas.) ja Enni Helin viettivät keskiviikkona lukuhetkeä teltassa Seminaarin puutarhassa. Lukemistona oli Tatua ja Patua ja Ystävysten lukukirjaa.
Normaalikoulun toisen luokan oppilaiden äidinkielentunti oli keskiviikkona hieman normaalista poikkeava. Oppilaat kirmasivat Seminaarin puutarhaan kirjat kainalossaan. Lukuhetkeä varten paikalla oli OKL:n Rauman kampuksen lukutelttoja.
Teltoissa kävi ennen tunnin alkua melkoinen kihinä.
– Pitkän välitunnin jälkeen rauhoittuminen ei suju kovin nopeasti, totesi opettaja Paula Äimälä.
Lukutelttaa Äimälä piti hyvänä ideana.
– Jos paikan valinta innostaa lukemaan, niin mikäs siinä.
Iso vaikutus lukemiseen on Äimälän mukaan myös aikuisten esimerkillä.
– Lapset huomaavat, että lukeminen on tärkeää, kun siihen käytetään aikaa.
Oppilaiden lukuintoa hän luonnehti vaihtelevaksi.
– On lapsia, joiden perheissä luetaan, mutta on perheitä, joissa sen tärkeyttä ei ymmärretä.
Kaikki luonnossa lukemaan
Teltat ovat osa kampuksen Lue luonnossa -tapahtumaa. Kymmenen teltan lisäksi puutarhassa oli kaksi lukukatosta.
Teltat purettiin helluntaiksi, mutta yliopistolehtori Juli Aerila pohti niiden pystyttämistä vielä uudelleen viimeisellä kouluviikolla. Teltat ovat kaikkien Rauman koulujen käytössä. Tällä viikolla lukemassa kävivät Normaalikoulun ja Freinetkoulun oppilaat sekä Pikkunorssin lapset.
Aerilan mukaan lukupaikalla on iso merkitys sille, miten lapset kokevat lukemisen ja kuinka myönteisiä tunteita lukutapahtumaan liittyy.
Ympäristön merkitys lukuilon kokemukselle käy hänen mukaansa ilmi myös juuri julkaistussa kansainvälisessä Piris-lukutaitotutkimuksessa, jossa mitattiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa.
– Toinen asia, joka tutkimuksessa korostui, oli varhaislapsuuden ja perheen merkitys lukemisen kulttuurille.
Tyttöjen ja poikien erot kasvavat edelleen
Tutkimus osoitti Aerilan mukaan edelleen myös sen, että tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat jatkaneet kasvuaan.
Tutkimukseen osallistui 57 maata, joista paras lukutaito oli Singaporessa ja Hongkongissa. Suomen pistemäärä oli laskenut selvästi vuoden 2016 tuloksesta, kuten useimmissa muissakin maissa.
Merkitykselliseksi Aerila nostaa lukemisen itsetunnon.
– Ne lapset, joilla se on korkea, saivat lukutaitotestissä korkeita pisteitä.
Tutkimuksen mukaan suurin osa lapsista sijoittuu kategoriaan, jossa luetaan silloin tällöin tai ei ollenkaan. 42 prosenttia lapsista pitää lukemisesta ja lukee paljon.
Kirjakaapeista luettavaa kaikille
Osana kampuksen Lue luonnossa -tapahtumaa puutarhalle on tulossa myös kirjakaappi, jossa on luettavaa kaiken ikäisille. Valikoimassa on myös jonkun verran ruotsin- ja englanninkielisiä kirjoja. Samanlaiset kirjakaapit ilmestyvät kesän aikana myös Helsingintorille ja Kylmäpihlajan majakkasaarelle.
Idea on Aerilan mukaan Keski-Euroopasta, jossa niitä on paljon.
– Kaapit ovat Rauman kampuksen panostus Koko kylä lukee -ajatukseen, Aerila sanoo.
Kirjat ovat yliopiston henkilökunnan lahjoituksia. Kaapit on tehnyt teknisen työn ohjaaja Lasse Korhonen.
Heikkojen lukijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut
Tällä viikolla julkaistun PIRLS-tutkimuksen mukaan Suomessa lasten lukutaidon vaihtelua selittävät vahvimmin lapsen luottamus omaan lukutaitoonsa, lapsen ennen kouluikää saavuttamat lukemiseen liittyvät taidot, lasten oma kiinnostus lukea, perheen lukemista tukevat resurssit sekä vanhempien oma kiinnostus lukemiseen ja lukemiseen liittyvä toiminta lastensa kanssa.
Osaamistason lasku näkyy nyt ensimmäisen kerran merkitsevänä myös PIRLS:ssä.
Erinomainen lukutaidon taso on 14 %:lla oppilaista ja heikko tai erittäin heikko 16 %:lla.
Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 18 % ja 9 %. Heikkojen lukijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Koulujen väliset erot eivät Suomessa ole edelleenkään merkittäviä.
Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa.
Lukutaidon arviointiin osallistui 219 koulusta 7 018 oppilasta. Lisäksi tietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja kotikyselyllä.
Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Edellisen kerran se tehtiin Suomessa vuosina 2016 ja 2011.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.