Rauman Energia oli mukana selvityttämässä ydinkaukolämpöä – valmista voisi olla 2030-luvulla

Rauman Biovoima on kaupungin kaukolämpöverkon päätuotantolaitos. Sillä on edessä iso investointipäätös, joka liittyy kattilan mahdolliseen uusimiseen 2030-luvulla.
Rauman Biovoima on kaupungin kaukolämpöverkon päätuotantolaitos. Sillä on edessä iso investointipäätös, joka liittyy kattilan mahdolliseen uusimiseen 2030-luvulla. Kuva: arkisto/Juha Sinisalo

Rauman Energia (REO) on kiinnostunut ydinvoimalla tuotetun kaukolämmön mahdollisuuksista. Yhtiö oli mukana tilaamassa asiaan keskittyvää selvitystä yhdessä kymmenen muun energiayhtiön sekä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

VTT:n ja LUT-yliopiston tekemän selvityksen mukaan ydinvoima nähdään monissa yhtiöissä mahdollisesti edullisena tapana tuottaa lämpöä. Syynä on erityisesti ydinpolttoaineen edullisuus ja toisaalta bioenergian tulevaan hintaan ja saantiin liittyvä epävarmuus.

Kaukolämmöntuotannossa pyritään hyödyntämään entistä enemmän myös teollisuuden hukkalämpöä. Sen riskinä yhtiöissä nähdään kuitenkin riippuvuus teollisuusyritysten toiminnasta paikkakunnalla.

Valtio mukaan

Koska kyseessä on uusi ja laitostasolla vielä toteutumaton teknologia, niin pilottilaitokseen liittyy yhtiöiden mielestä suuria taloudellisia riskejä. Ainakin osa yhtiöistä katsoo, että tämän vuoksi valtion olisi tultava alkuvaiheessa mukaan.

Pori Energia, Tampereen sähkölaitos, Kuopion Energia, Lappeenrannan Energia, Imatran Lämpö Oy sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan modulaarisia ja pieniä kaukolämpöreaktoreita eli SMR-ydinvoimaloita koskeva valtakunnallinen strategia on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan.

Organisaatiot esittävät lisäksi lainsäädännön uudistamista sekä pienydinvoimalapilottien käynnistämistä.

– Olisi ehdottoman tärkeää, että valtio olisi mukana toteuttamassa ensimmäisen ydinkaukolämpöpilotin käynnistämistä, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen Business Intelligence Manager Juko Vähätiitto tiedotteessa.

Teollisuus mukaan

Pienet ydinreaktorit voivat tuottaa kaukolämmön ohella lämpöä teollisuudelle sekä myös sähköä. Pori Energian energiapalveluiden johtaja Eero Niemitalo katsoo, että tähän liittyy merkittäviä mahdollisuuksia.

– Hiilineutraalin energian saatavuus ja hinta ovat tulevaisuudessa kilpailuvaltti, jolla houkutellaan yrityksiä Suomeen. Jos me saamme uuden teknologian avulla pienennettyä tuotantokuluja, niin energiaintensiivisillä toimialoilla hintojen lasku edistää investointeja, hän toteaa.

Integrointi teollisuuden kanssa olisi myös voimaloiden sijoittamisen kannalta hyödyllistä, sillä laitoksia voitaisiin rakentaa jo valmiiksi käytöltään rajoitetuille teollisuusalueille. Usein ne sijaitsevat myös riittävän – mutta eivät liian – lähellä asutusta ja kaukolämpöverkkoa.

Valmista 2030-luvulla?

Suomessa kehitettävissä pienydinvoimaloissa nähdään myös suuri vientipotentiaali.

– Valtion mukana olo on perusteltua siksi, ettei pilottilaitos alkuun välttämättä ole voitollinen. Sen sijaan suurempina sarjoina SMR-voimaloita valmistettaessa hintakilpailukyky kasvaa ja pienydinvoimaloista saadaan maallemme uusi, merkittävä vientituote, Vähätiitto toteaa.

Modulaarista ydinkaukolämpöreaktoria kehittävä VTT on ilmoittanut tavoitteekseen, että ensimmäinen laitos olisi valmiina jo vuonna 2030.

Tuotantolaitosten vanhenemisen vuoksi monissa kunnissa, kuten Raumalla, on edessä isoja kaukolämpöinvestointeja juuri 2030-luvulla. Jos ydinvoiman halutaan olevan tuolloin realistinen vaihtoehto, on pilottilaitoksen alkuunsaattamisella selvityksen mukaan jo kiire.

Rauman Energia kertoo Länsi-Suomelle omista näkemyksistään myöhemmin tänään.