Auton ajaminen kiihtyneenä tai muussa voimakkaassa tunnetilassa on Rauman ja Porin seudulla yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Näin kertoo LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely.
Sen mukaan lähes kolmasosa länsisuomalaisista on ajanut voimakkaassa tunnetilassa, kun osuus koko maassa on alle neljännes.
LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotarkastaja Jussi Westergård pitää tuloksia hätkähdyttävinä. Hän katsoo, että Rauman ja Porin seutujen lukemaa selittävät erityisesti valtatiet 8 ja 2.
– Molemmilla kapeilla teillä on paljon risteyksiä ja liittymiä, mikä tekee liikenteestä syklistä ja aiheuttaa nopeuksien vaihtelua. Tämä vaatii kuljettajalta jatkuvasti sekä kärsivällisyyttä että tarkkaavaisuutta vahinkojen välttämiseksi, hän toteaa tiedotteessa.
Lapsiperheissä yleisempää
Westergårdin mukaan kysely herättää huolta liikenneturvallisuudesta. Hän muistuttaa, että kiihtymys vaikuttaa kuljettajan havainnointikykyyn ja tilannearvioon.
Onnettomuustietoinstituutti OTIn vuoden 2020 tilaston mukaan kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 64 prosentissa oli mukana jokin kuljettajan tilaan liittyvä taustariski. Alkoholin ja väsymyksen ohella sellainen voi olla mielentila.
– Erityisesti hankalilla talvikeleillä ajonopeudet putoavat ja syntyy useamman ajoneuvon jonoja. Tämä aiheuttaa osassa kuljettajia ärtymystä, jonka seurauksena tehdään todella riskialttiita ohituksia.
Ertityisen huolestuttavaa on se, että kuljettajien voimakkaat tunnetilat korostuivat lapsiperheissä. Kiihtyneiden kuljettajien osuus oli lapsettomiin talouksiin verrattuna yli kaksinkertainen.
"Sosiaalisen median esiaste"
Muun muassa stressinhallinnasta tietokirjoja kirjoittanut porilainen JP Jakonen sanoo, että autoon astuessa kaikki muuttuu.
– Pahimmillaan auto on kuin sosiaalisen median esiaste, jossa puramme tunteitamme muihin ihmisiin omassa kuplassamme ollen samalla vaaraksi itsellemme ja muille, hän toteaa.
Ihmisten välillä on kuitenkin eroja, ja toisille auto voi myös toimia kiihtymystä hälventävänä terapeuttisena tilana
Arjen katsaus -kyselytutkimus toteutettiin tammukuussa, ja kyselyyn osallistui 5 796 suomalaista.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.