Kuvaushetkellä torstaina Rauman kansalaisopistoa valaisi auringonpaiste, mutta kuvaannollisesti sen toimintaa hämärtävät synkeät pilvet. Hallitusneuvotteluista saadut tiedot vapaaseen sivistystyöhön suunnitelluista leikkauksista saivat kansalaisopiston apulaisrehtori Emmi Lainion (oik.) ja taiteen perusopetuksen apulaisrehtori Nelli Niemisen mietteliäiksi.
Tällä viikolla esiin nousseet tiedot vapaaseen sivistystyöhön kaavailluista leikkauksista on otettu Raumallakin vastaan raskain mielin.
– Onhan se tyrmäävää, jos mennään pahimman vaihtoehdon kautta. Synkältä näyttää, tiivistää Rauman kansalaisopiston apulaisrehtori Emmi Lainio.
Pahin vaihtoehto tarkoittaisi 70 miljoonan euron leikkauksia toimintaan, johon on esimerkiksi tänä vuonna varattu noin 180 miljoonan euron määräraha.
Asiasta uutisoi omiin hallitusneuvottelulähteisiinsä pohjaten STT, jonka uutinen aiheesta on ohessa kainalojuttuna.
Moni opiskelija joutunut karsimaan jo nyt
Taiteen perusopetuksen apulaisrehtori Nelli Nieminen sanoo, että monissa perheissä on jo nyt jouduttu miettimään harrastusvalintoja.
– Elinkustannusten nousu vaikuttaa monen lapsiperheen tilanteeseen voimakkaastikin. Jos leikkausten myötä kurssimaksuja jouduttaisiin korottamaan tilanteen paikkaamiseksi, voisi sillä olla kauaskantoisiakin seurauksia, Nieminen pohtii.
Samaan hengenvetoon hän toteaa, että kansalaisopiston toiminta taas koskettaa työikäisten ulkopuolelta toistakin merkittävää ryhmää: eläkeläisiä.
– Moni on voinut aiemmin valita neljä tai viisikin kurssia, mutta on jo nyt joutunut valitsemaan vain sen yhden mielekkäimmän ja tärkeimmän.
Hintoja ylöspäin, kurssimääriä alaspäin
Millaisin toimenpitein valtion-osuuden pienenemiseen sitten voitaisiin vastata?
Apulaisrehtori Emmi Lainio korostaa, että tässä vaiheessa kysymykseen vastaaminen on varsin hypoteettista, sillä leikkausten mittakaavasta ja niiden toteutumisesta ylipäätään ei ole vielä minkäänlaista tietoa.
– Mutta varmaan ensimmäinen asia olisi se, että kurssihintoja jouduttaisiin nostamaan. Kursseille vaadittavia vähimmäisosallistujamääriäkin voitaisiin joutua kasvattamaan, Lainio huomauttaa.
Myös kurssitarjonta todennäköisesti kapenisi.
– Pienimmät kurssit jäisivät pois ja jäljelle jäisivät ne kurssit, joissa on eniten asiakkaita. Olemme halunneet ylläpitää laaja-alaisuutta, mutta siinä kohtaa joutuisimme kaventamaan, Lainio toteaa.
Kannattavuudessa ”paljon pähkäiltävää”
Aivan tarkkoja lukemia valtion-osuuden roolista kansalaisopiston budjetissa on vaikea antaa, mutta jonkinlaisen käsityksen saa siitä, että valtionosuutena myönnetään 57 prosenttia valtionosuuden perusteesta.
Peruste saadaan kertomalla opetustuntien määrä OKM:n määrittämällä opetustunnin yksikköhinnalla, joka on tänä vuonna noin 93 euroa.
Valtionosuuden merkitys on siis epäilemättä suuri. Toiminnan pitämisessä kannattavana osuuden pienentyessä olisikin kaikkineen paljon pähkäiltävää, Lainio ja Nieminen toteavat.
Valtion tasollakaan mitään ei ole vielä päätetty, mutta ehdotetun mittakaavan perusteella apulaisrehtorit uskovat, että jonkinlaisia leikkauksia voi olla joka tapauksessa tulossa.
– Onhan se hyvin todennäköistä, että jonkin verran joudumme mekin sopeuttamaan.
STT: Esillä jopa 70 miljoonan euron leikkaukset
STT:n tietojen mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja muiden vastaavien oppilaitosten rahoitukseen kaavaillaan leikkauksia. Lähteistä kerrotaan STT:lle, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä vähimmillään 20 miljoonan ja enimmillään 70 miljoonan euron leikkaukset.
Kyseessä on niin sanottu vapaan sivistystyön koulutus, joka on avointa kaikille eikä koulutus ole tutkintoon tähtäävää.
Esimerkiksi kesäyliopistot järjestävät rahoituksella avointa korkeakoulutusta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksia. Kansalaisopistot järjestävät kielikoulutusta ja harrastustoimintaa ja kansanopistot muun muassa nivelvaiheen koulutusta nuorille, jotka etsivät suuntaa vaikkapa lukion jälkeen.
Suurin osa vapaan sivistystyön koulutuksesta on sellaista, josta opiskelija maksaa itse osan. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät pääsääntöisesti oppilaitosten ylläpitäjät itse ylläpitämislupansa rajoissa.
Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varattu yhteensä noin 180 miljoonan euron määräraha vapaan sivistystyön toimintaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.