Rauman kirjastoissa on yhteensä yli 274 000 kirjaa, Satakirjastoissa 1,5 miljoonaa

Laskennallisesti jokaisella raumalaisella on oma kirjastokortti, joka neljäs käyttää korttiaan.

Vaikka olisi miten ahkera lukija, ei kirjastosta luettava lopu. Kuva: Juha Sinisalo

Lukeminen ei äkkiä lopu, vaikka olisi ahkerampikin kirjojen kuluttaja. Rauman viidessä kirjastossa ja yhdessä kirjastoautossa oli maanantaina 4. lokakuuta yhteensä 274 737 kirjaa.

Kun mukaan lasketaan Satakirjastot, on raumalaisella käytössään 1 482 238 kirjaa. Tosin kyse on niteiden määrästä, ei nimikkeiden, mutta joka tapauksessa luettavaa riittää.

Jokaiselle jotakin

Rauman kirjoista pääkirjastossa on 54,2 prosenttia, Kourujärvellä 14, Pyynpäässä 11,3, Lapissa 10,8, kirjastoautossa 6,6 ja Kodisjoella 3,1 prosenttia.

Kirjoista aikuisille tarkoitettuja on lähes 185 000 ja lapsille lähes 90 000. Kaunokirjallisuutta on tarjolla reilut 155 000 nidettä ja tietokirjallisuutta vajaat 120 000 kirjaa.

411 188 kirjaa on tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä lainattu Rauman kirjastoissa.

Kirjoja on viime vuosina järjestetty kirjastojen hyllyihin myös genreittäin. Kun ennen muinoin olivat erikseen vain dekkarit, on nyt omia hyllyjä myös muun muassa jännitykselle, kauhulle ja romantiikalle.

– Raumalla on tehty hyllyjakoa genren mukaan, mutta nämä vaihtelevat eri kirjastoissa, ja joskus on vaikea sanoa, mihin genreen kirja kuuluisi. Suurin osa aikuisten romaaneista on ”yleishyllyssä” ilman genrejakoa, Rauman kirjastopalveluiden johtaja Karri Hara kertoo.

Genren mukaan lajiteltuja dekkareita Rauman kirjastoissa on 13 995, jännityskirjoja 5 717, romantiikkaa 3 778, scifiä 1 462, sotakirjoja 1 561 ja kauhua 1 375.

Hyllyt väljinä

Trendinä on, että kirjojen määrä kirjastoissa laskee. Raumankin kirjastoissa oli vielä kymmenen vuotta sitten 340 360 kirjaa. Yksi syy vähenemiseen on Uotilan kirjaston lakkauttaminen.

– Lisäksi poistojen määrää on pyritty hieman kasvattamaan, Hara toteaa.

Raumalle hankitaan vuosittain noin 15 000 nidettä ja poistetaan noin 16 000 nidettä.

– Aineisto pyritään pitämään siistinä ja tuoreena ja hyllyt mieluummin väljinä kuin täyteen ahdettuina.

– Tarpeetonta aineistoa ei ole syytä säilyttää. Ilmainen seutuvarausmahdollisuus tuo koko Satakirjastojen kokoelman jokaisen ulottuville, jolloin joka kirjaston ei tarvitse hankkia kaikkea.

Jokaisella kirjastokortti

Raumalla lasketaan, että lähes jokaisella kaupunkilaisella on kirjastokortti. Näin siksi, että koululaiset saavat oman kortin luokkiensa kirjastokäyntien myötä.

Korttiaan viime vuonna Rauman kirjastoissa käytti 10 476 eri henkilöä, mutta luku sisältää tietysti kaikki muutkin kuin raumalaiset.

– On se kai kohtuullisen hyvin, Hara miettii määrää.

Lisäksi kirjastoa käyttävät monet, jotka käyvät lukemassa lehtiä, vaikka eivät lainaakaan mitään.

Ne reilut 10 000 kirjastokortin käyttäjää ovat tänä vuonna lokakuun neljänteen päivään mennessä lainanneet 478 867 nidettä. Luku pitää sisällään jokaisen lainan, oli se sitten kirja, kangaskassi tai polkupyörä.

Kirjoja on tänä vuonna lainattu 411 000. Lainatuista aikuisten kirjoja on ollut 199 000 ja lastenkirjoja 212 000.

– Eniten lainataan kevyehköä ajanvietekirjallisuutta. Aikuisten tietokirjoja lainataan kuitenkin yhä hivenen enemmän kuin aikuisten kaunokirjallisuutta, vaikka voisi olettaa, että ”tieto löytyy netistä”!

Tatua ja Patua kuluu

Tänä vuonna suosituimpia ovat olleet Jeff Kinleyn Neropatin päiväkirja -sarja ja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat, sillä näitä lainataan koululuokille.

Niiden jälkeen suosituimpia ovat olleet Outi Pakkasen Naistenkutsut-dekkari, Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa ja Camilla Läckbergin Naiset vailla armoa.

– Suosituimmilla teoksilla on yli 200 lainakertaa vuodessa Raumalla, Hara laskee.

Paljon lainataan myös muun muassa äänikirjoja, aikakauslehtiä ja elokuvia. Ja onpa tänä vuonna lainattu kaksi videokasettiakin.

Ja kyllä, Karri Hara kaivaa tiedon siitäkin, mitkä kasetit. Toinen on Rauma 550v: silmäyksiä kaupungin historiaan ja toinen August Bille: Usko, toivo ja rakkaus.

– Tämä jälkimmäinen on itse asiassa tilattu Vampulan kirjastosta tänne.

2,5 miljoonalla eurolla

Rauman kirjastoja pyöritetään 2,5 miljoonalla eurolla. Tuloja on noin 100 000 euroa, eli kirjasto toimii pääosin verovaroin.

Raumalaisia palvelee 34 kirjastolaista. Apuna heillä on keskimäärin 1–2 palkatonta harjoittelijaa tai opiskelijaa. Vuotuiset henkilöstömenot ovat 1,4 miljoonaa euroa.

Aineistoa kirjastoon hankitaan 265 000 eurolla. Sisäiset vuokrat ovat 615 000 euroa, ja muihin kuluihin jää käytettäväksi 120 000 euroa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut