Kirkollisveron korotus oli lähes läpihuutojuttu Rauman kirkkovaltuustolle. Kokousväen huomio keskittyi illan toiseen tärkeään päätökseen eli kirkkoherran valintatapaan.
Kirkollisveroa päätettiin kiristää yksimielisesti ja vähillä puheilla 1,40:een ensi vuodelle. Ratkaisu päättää Rauman seurakunnassa 30-vuotisen aikakauden, jolloin kirkollisvero oli 1,25 prosenttia.
Veroista käytettiin vain yksi puheenvuoro. Lauri Heino esitti, ettei veroa korotettaisi, koska se lähettää väärän signaalin seurakuntalaisille. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi.
Kisa siitä, kuka saa valita
Kiivasta keskustelua Meriristin salissa käytiin sen sijaan tulevasta kirkkoherran valintatavasta. Lopulta ratkaisu löytyi äänestyslukemin 22–11 välillisen vaalitavan hyväksi.
Voiton vei siis kirkkoneuvoston pohjaesitys. Turun tuomiokapituliin lähtee nyt ehdotus välillisestä vaalista eli että kirkkoherran valitsee kirkkovaltuusto. Uusi kirkkoherra Raumalle valitaan, koska Henry Liivola jää eläkkeelle ensi vuonna.
Kilpailevan kannan valintatavasta esitti Matti Raunio. Esitys kuului, että kapitulille viedään ehdotus kirkkoherran valinnasta välittömällä vaalitavalla eli suoralla kansanvaalilla.
Raunio epäili, että kansan pelätään äänestävän väärin. Raunion mielestä valintamahdollisuuden vieminen pois seurakuntalaisilta antaa seurakunnasta ylimielisen kuvan.
Raunion esitystä kannatti Sari Seimelä, joka samalla ilmoitti, että koko sd-ryhmä on samaa mieltä.
– Kyllähän seurakuntalaisten ääntä on kuultava ja kunnioitettava, säesti Seppo Sattilainen.
Saarnataidot eivät enää ratkaisevia
Seurauksena oli vuolas väittely kahden eri vaihtoehdon välillä. Otso Huuska ja Pentti Vilo puolustivat voimakkaasti pohjaesitystä välillisestä vaalista.
Huuskan mukaan moni seurakuntalainen oli häneltä toivonut, että kirkkovaltuutetut, joilla on tarvittava tieto ja aikaa perehtyä asiaan, toimisivat valitsijoina.
– En näe tätä seurakuntalaisten tahdon vastaisena tai heidän aliarvioimisenaan. Voimme silti toimia niin kuin vaali olisi suora, valtuutettuina meillä on velvollisuus kuulla seurakuntalaisten kantoja, Huuska sanoi.
Vilo huomautti, että seurakunta on nykyään puhdas linjaorganisaatio, jossa "toimitusjohtajalle" kuuluu kaikki vastuu.
– Ei kirkkoherra ole pelkkä hengellinen johtaja. Aiemmin on tehty päätös sen perusteella, miten hyvä saarnamies on. Nyt hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi tärkeimmistä työtehtävistä, Vilo totesi.
Vastuullisuus nostettiin esiin
Reijo Siivonen puolestaan kyseli Sattilaiselta, mikä hänen päänsä käänsi, kun tämä oli vielä kirkkoneuvostossa kannattanut välillistä vaalia. Sattilainen vastasi, että kyse oli ollut vain näennäisestä yksimielisyydestä neuvostossa.
– Ajattelimme, että punnitaan puntit sitten täällä valtuustossa, Sattilainen sanoi.
Itse valinnasta Siivonen muistutti, että seurakunnalla on kriisivaihe takana ja uusi organisaatio on vasta ajettu läpi.
– Meidän täytyy ottaa vastuu valinnasta, koska meidät on luottamushenkilöiksi valittu, meidän täytyy olla ne asiantuntijat tässä asiassa, Siivonen vaati.
Samaa korosti Elias Halminen, joka ihmetteli, miksi jotkut ovat siirtämässä valtaa pois kirkkovaltuustolta ja piti tärkeänä olla mukana osallistumassa valintaan.
Huoli, että väki kaikkoaa
Suoraa vaalia kannattanut Keijo Jalonen toi ilmi huolen, että illan päätösten johdosta seurakuntalaiset äänestävät jaloillaan.
– Ensin korotamme veroprosenttia, mutta emme anna heidän olla ottamassa kantaa, kenet he haluavat kirkkoherraksi. Väärin teemme, jos otamme itsellemme tämän ainutkertaisen mahdollisuuden, Jalonen sanoi.
– Pidän seurakuntalaisten aliarvioimisena, jos emme anna demokratian puhua, Lauri Heino säesti.
Iisak Pertola kertoi olleensa kahden vaiheilla, kunnes päätti antaa tukensa Raunion ehdotukselle välittömästä vaalista.
– En koe olevani sen parempi tai viisaampi ihminen äänestämään kuin joku toinen. Minusta tuntuu, että osalla on kyllä pelko, että äänestetään väärää henkilöä, Pertola mietti.
Äänestyksessä välitöntä vaalia kannatti koko sd-taustainen ryhmä sekä kokoomustaustaisista Raunio, Heino ja Pertola. Loput kirkkovaltuutetut eli selvä enemmistö olivat välillisen vaalin takana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.