Raumalainen Anni Honkaniemi etsi kolmelle lapselleen vaatteita Vanhan tavaran puoti Eveliinasta. Hän hankkii suurimman osan lasten sisävaatteista kirpputoreilta. Käytetystä ja hyväkuntoisesta vaatteesta hän on valmis myös maksamaan hyvin. "Mietin jo ostaessa, että vaatteet menisivät mahdollisuuksien mukaan kaikilla lapsilla ja niiden eteenpäin kierrättäminen onnistuu", Honkaniemi kertoo.
Vuoden 2010 tienoilla monet kotimaiset lastenvaatemallistot elivät kovaa nostetta ja kysyntää suomalaisille, vastuullisille vaatemerkeille riitti.
Viime aikoina useampikin suomalainen brändi on ilmoittanut lopettavansa lastenvaatemallistonsa kokonaan ja keskittyvänsä naisten vaatteisiin. Viimeisimpänä näin teki Papu Design, sitä ennen jo Nosh ja Vimma.
On puhuttu jopa lastenvaatebuumin hiipumisesta.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Minna Kallioharju on tutkinut lastenvaatemuotia Suomessa. Hän näkee asian hieman toisin.
Lastenvaatteisiin panostetaan edelleen aivan yhtä lailla, jopa enemmän, mutta tarjontaa on tullut paljon lisää.
– Reilu kymmenen vuotta sitten kilpailua ei ollut vielä niin paljon. Se oli jotain uutta, Kallioharju sanoo.
Nykyisin monet ketjut tarjoavat jo samoja asioita, millä monet kotimaiset brändit ovat raivanneet tietään markkinoilla.
Suomen säähän sopivia
Lastenvaatemuotimuoti seuraa vahvasti aikuisten muodin jalanjälkiä. Kuosit ja värit vaihtelevat sesongin mukaan.
Isot graafiset kuviot ovat jääneet, ja nyt suositaan vaaleita, luonnonmukaisia värejä. Tietynlaista vastuullisuusteemaa noudattaa myös villaneuleiden ja käsin tehtyjä jäljittelevien neulepintojen suosio.
Kotimaisuuden lisäksi vanhemmat suosivat pohjoismaisia merkkejä. Niihin luotetaan. Sääolosuhteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa, joten vaatteiden oletetaan vastaavan tarpeita.
– Jos kuluttaja ostaa kalliit haalarit, niin hän olettaa, että ne myös kestävät ja ovat käytännölliset, Kallioharju huomauttaa.
Laatu onkin yksi seikka, johon osa kuluttajista paneutuu suurella intohimolla: mikä on vaatteen vesipilari, entä kulutuksen kestävyys?
Kallioharju muistuttaa, että kuluttajatyyppejä on erilaisia. Kaikki eivät pysty valitsemaan. Jos taloudellinen tilanne on tiukka, täytyy tiukat kriteerit unohtaa.
Myynti vaatii vaivannäköä
Yksi tapa suosia vastuullista kuluttamista sopii myös kukkarolle. Uudet lastenvaatteet ovat hintavia, ja niiden käyttöaika yhdellä lapsella on lyhyt. On taloudellista ja ekologista ostaa vaate kierrätettynä ja kierrättää se myös eteenpäin.
Moni miettii Kallioharjun mukaan jo ostaessaan, mikä on tuotteen jälleenmyyntiarvo ja kysyntä.
Tunkkaisista ja sotkuisista kirpputoreista on myös tultu monta askelta eteenpäin. Nykyisin monilla kirpputoreilla on valoisaa ja jopa vaateliikkeiden tunnelmaa.
Varsinkin suuremmissa kaupungeissa on pelkästään lastenvaatteisiin ja -tarvikkeisiin erikoistuneita kirpputoreja.
Kirppispöydän esillepanoon panostetaan paljon. Tällöin tavara myös liikkuu.
Myös nettikirppiksillä erottuvat kuvat ja asettelu ovat keskeisiä, varsinkin kun puhutaan tiettyjen merkkien kirppisryhmistä.
– Homma voi käydä jo aika vaivalloiseksi, jos myynnin eteen täytyy tehdä paljon töitä, Kallioharju pohtii.
Laatua vaaditaan vaatteilta
Vielä kymmenen vuotta sitten reikäisestä tai tahraisesta merkkibodysta saatettiin taistella kynsin hampain ja maksaa lähes uutta hipovia hintoja.
Nyt suurimman lastenvaatebuumin lieveilmiöt ovat karisseet matkalla ja kirppiksille suuntaa yhä laatutietoisempia ostajia.
Kallioharju huomauttaa, ettei huonokuntoinen merkkivaate liiku edes kirpparilla. Samaa sanovat raumalaiset kirpputoriyrittäjät.
Kirppis Retriikan yrittäjä Pauliina Tahtonen kertoo, että laatutietoisuus on lisääntynyt. Jos vaatteessa on reikä, ei se liiku isolla hinnalla. Oli merkki mikä tahansa.
– Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten meininki oli aivan erilaista. Silloin merkkivaatteista maksettiin kovia hintoja kunnosta huolimatta.
Trendimerkit vetävät
Syksyllä avatun Lykky kirppiksen yrittäjä Iia Haikonen ei pysty peilaamaan aikaisempaan, mutta on huomannut, että hyväkuntoisilla merkkivaatteilla on ehdottomasti kova kysyntä.
Kunhan ne ovat melko uusia. Yli viisi vuotta vanhat lastenvaatteet liikkuvat hänen mukaansa heikosti.
Haikonen on hämmästellyt, kuinka paljon käytetyistä merkkivaatteista maksetaan. Toisaalta se edellyttää juuri laatua. Harva on valmis korjaamaan kirpparivaatteita.
– Meillä on kassalla hyvä valo, ja moni saattaa maksaessa vielä huomata tahran tai vian. Silloin tuote usein jää kassalle, Haikonen kertoo huomiostaan.
Myös Vanhan tavaran puoti Eveliinan yrittäjä Laura Mikkonen on huomannut, että merkkivaatteet tekevät kauppansa. Hän on pannut merkille, että vaatteiden materiaaleihin kiinnitetään huomiota aiempaa enemmän. Esimerkiksi merinovilla on arvostettua.
– Kunnon suhteen ollaan aikaisempaa tarkempia, koska myös tarjontaa on paljon. Silti tietyt trendimerkit vetävät hyvin, vaikka vaate olisi jo hiukan nukkaantunut, Mikkonen summaa.
Laadukas vaate kestää lapselta toiselle
Raumalainen Anni Honkaniemi on tuttu kasvo paikallisilla kirpputoreilla. Hän ostaa kolmelle lapselleen suurimman osan sisävaatteista käytettynä.
Ulkovaatteissa ja kengissä hän suosii enemmän uusia, mutta kierrättää niitä omilla lapsillaan ja myy lopulta eteenpäin kirpputorilla.
– Ulkovaatteen kohdalla on haastavampaan arvioida, ovatko ominaisuudet tallella. Lasten täytyy pysyä lämpiminä ja kuivina. Ostan kyllä ulkovaatteitakin kirpputoreilta, jos ne ovat laadukkaita.
Hänelle merkitsee vaatteissa sekä hinta että laatu. Käytetystä, hyväkuntoisesta vaatteesta Honkaniemi on valmis maksamaan melko paljonkin.
Merkillä ei ole hänelle periaatteessa merkitystä, mutta tiettyjen merkkien kohdalla hän tietää, että niiden laatuun voi luottaa.
– Jos tiedän, että merkin vaatteet ovat hyviä ja toimivia, niin suosin kyllä niitä.
"Hyvän vanhemmuuden" mittari
Osa vanhemmista etsii vaikutteita lastensa tyyliin seurattujen somevaikuttajien tileiltä.
Kaupallinen yhteistyö onkin yhä suositumpi mainostamisen väline.
Samalla seuratuimmat vaikuttajat luovat standardeja, miten lapsen "tulisi pukeutua". Väistämätön tosiasia kuitenkin on, että merkkivaatteet lohkaisevat myös ison siivun kukkarosta.
– Osa vanhemmista jäljittelee samaa tyyliä hankkimalla samankaltaisia vaatteita edullisemmalta merkiltä tai sitten ostavat käytettynä, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Minna Kallioharju sanoo.
Paineita luovat muutkin tahot, usein tahtomattaan.
Kallioharju huomauttaa, että päiväkodin hyväntahtoinen kehotus hankkia lapselle käytännöllisemmät hanskat saatetaan tulkita väärin. Vanhemmat voivat kokea epäonnistuneensa.
– Yhteiskunnassa linkittyy hyvin vahvasti ajatus siitä, että vanhemman tule osata pukea oma lapsensa sekä käytännöllisesti että tietyllä tyylillä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.