Rauman kaupungilla on kolme yrittäjien vetämää matkailusaarta: Kuuskajaskari, Kylmäpihlaja sekä Reksaari. Käytännössä kaupunki omistaa saaret ja niiden kiinteistöt, yrittäjät pyörittävät liiketoimintaa eli käytännössä matkailupalvelutuotantoa: kahvila-ravintolaa ja muita aktiviteetteja.
Länsi-Suomi halusi selvittää, mitä yrityksiltä edellytetään ja miten tämä poikkeuksellinen kesä on saarissa sujunut.
Vaatimuksia ja vastuunjakoja on määritelty vuokrasopimuksissa, jotka Länsi-Suomi on pyytänyt ja saanut nähdäkseen, koska kaupungin solmimat sopimukset ovat julkisia asiakirjoja.
Haastattelimme tätä juttukokonaisuutta varten Rauman kaupungin matkailupäällikön Irene Villasen sekä Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan yritystoiminnasta vastaavan Teemu Knuutilan ja Reksaarta pyörittävän Pasi Poukan. Knuutilan ja Poukan haastattelut ovat omina osioinaan tämän jutun alla.
Asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa toimintaa
Sopimuksiin on kirjattu, että vuokralainen on velvollinen järjestämään kohteissa ”matkailupalvelutoimintaa ja muita palveluja” erillisen liitteen mukaisesti.
Liitteeseen on esimerkiksi Reksaaren kohdalla kirjattu, että saaressa toimiva yritys ”tarjoaa majoitus-, ravitsemus- sekä venesatamapalveluita”, joiden on oltava ”ajanmukaisia, laadukkaita ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia sekä niiden on vastattava asiakkaiden tarpeisiin”.
– Laatuakaan ei voi määritellä niin, että pitää olla viiden tähden palvelua, mutta tällaisena yleislausekkeena riittää, että toiminta vastaa asiakkaiden tarpeita, sanoo matkailupäällikkö Irene Villanen.
Toki laadukkaan toiminnan tulisi olla yrityksen tähtäimessä ilman tällaista ehtoakin, Villanen näkee.
– Haittaahan se yritystoimintaakin, jos palvelu ei ole laadukasta. Yrittäjälle on tärkeää, että asiakas pitää saamastaan palvelusta ja maksaa siitä ja ennen kaikkea suosittelee sitä eteenpäin.
Kunnossapidosta omat vastuunjakonsa
Lisäksi sopimuksissa on sovittu kiinteistöjen ja saarten muun alueen hoitamiseen liittyvistä tehtävistä. Pääsääntöisesti kaupunki huolehtii saarten infrasta, kuten laitureista ja nuotiopaikoista. Toki vuokralaisillakin on omat vastuunsa huolehtia kiinteistöjen kunnosta.
– Matkailijan kannalta nämä ovat sitten jo nyansseja. Eihän matkailija tiedä, kuka mitäkin hoitaa. Hän välittää siitä, että saa sen, mitä on tullut saaresta hakemaankin, Villanen luonnehtii.
Toimittava määrärahojen ja vetovoiman puitteissa
Reksaaren yrittäjänä toimiva Pasi Poukka on kritisoinut aiempina kesinä ja kritisoi tässäkin jutussa kaupungin toimintaa tietyiltä osin. Hänen mukaansa kaupunki kohtelee saaria eriarvoisesti.
Villanen tuntee kritiikin ja sanoo keskustelleensa Poukan kanssa asiasta useinkin ja osin ymmärtävänsä niitä vaikeuksia, joita Poukalla on ollut.
Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa: saaret ovat erilaisia ja määrärahatkin aina vääjäämättä rajallisia. Matkailullisesti saarten arvo ei välttämättä olekaan täysin yhteismitallinen.
– Jos ajattelee puhtaan matkailullisesti houkuttelevuuden ja vetovoiman kannalta, Kylmäpihlajan majakka on Suomessa täysin ainutlaatuinen paikka, kun majakan tornissa pystyy yöpymään. Siinä mielessä Kylmäpihlaja on kaupungin mielestä vetovoimaisempi, Villanen sanoo.
Reksaaressakin on potentiaalia
Villanen ei kiellä, etteikö Reksaari olisi hieno paikka ja varsinkin kaupunkilaisille tärkeä.
– Mutta jos miettii, että siellä on kahvilapalvelut, jäätelöä ja olutta ja luonto vieressä, sellaisia paikkoja on Suomessa aika paljon muitakin, ja niin on Raumallakin.
– Reksaaressa on varmasti paljon potentiaalia, jos siihen satsattaisiin vielä lisää. Mutta jos määrärahoja ei riitä, voisiko saarta kehittää esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä kaupungin ja yrittäjän välillä tai saariston eri yrittäjien kesken, Villanen pohtii.
Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin Knuutila: "Elämme erinomaisessa symbioosissa"
Raumalaisyrittäjä Teemu Knuutilan pyörittämä West Coast Seaservice Oy on vetovastuussa Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin matkailupalvelutuotannosta sekä Rauman Saaristokuljetuksesta.
Heinäkuulle oli ladattu paljon odotuksia vallitsevan tilanteen takia. Kesäkuun puolivälissä alkoikin näkyä valoa, myös ravintolatoimintojen osalta.
– Kelien puolestahan heinäkuu oli melko onneton, vettä on tullut kuin siimaa. Silti Kylmäpihlajan majoitustilojen käyttöaste on ollut tyrmistyttävät 109 prosenttia. Se tuskin koskaan tulee rikkoontumaan, laukaisee Knuutila.Matemaattisesti mahdottomalta kuulostavan yhdeksän prosentin selittää se, miten varausjärjestelmä ymmärtää huoneiden lisävuoteet. Nekin kun ovat olleet kovassa käytössä.
Vesibusseihinkin riittänyt väkeä
Kuuskajaskarissakin väkeä on riittänyt vaikeasta majoitustilanteesta huolimatta. Kerroimme kuviosta heinäkuun alussa (LS 4.7.): Knuutilan ideat Kuuskajaskarin mökkikylästä eivät ole saaneet vastakaikua museoviranomaisilta.
– Majoitustilat ovat purkukuntoisia, ja hommat niiden suhteen etenevät lomien jälkeen laadittavan suunnitelman mukaan. Olemme majoittaneet väkeä normaalisti, ja asiakkaita on majoittunut myös puuteltoissa, Knuutila kertoo.
Saaristokuljetuksen aikataulutetuissa vuoroissa täyttöaste on ollut keskimäärin 40–45 matkustajan luokkaa, kun kapasiteetiltaan suurempaan vesibussiin mahtuu 100 matkustajaa.
Muutamana päivänä käyttäjiä on ollut niin paljon, että ajossa on ollut kaksi bussia.
Kuusinumeroinen summa tulematta jäänyttä rahaa
Vaikka kotimaanmatkailu on tuonut Raumalle hyvää, menetettyjä ryhmämatkojen myyntejä ei kuitenkaan Knuutilan mukaan paikkaa mikään.
– Ei voi sanoa, että se on tappiota, mutta tulematta jäänyttä rahaa. Puhutaan kuusinumeroisesta summista, yrittäjä huokaa.
– Toisaalta se on sitä yrittäjän riskiä.
Rauman lisäksi Knuutilalla on matkailutoimintaa myös Turussa.
”Sulka hatussa niin kuin tietysti kuuluukin”
Huonoa palautetta Kylmäpihlajasta ja Kuuskajaskarista tulee Knuutilan mukaan erittäin vähän.
Tänä kesänä joitakin palautteita on poikinut Kylmäpihlajan uusi jätevedenpuhdistusjärjestelmä, joka ei aina ole toiminut toivotulla tavalla. Varsinainen vika ei ole vielä selvinnyt, mutta Knuutilan mukaan se selviää.
Kaupungin kanssa palautteita käydään Knuutilan mukaan läpi sen verran mitä voidaan.
– Toisaalta ei kai se ole kaupungin asia käsitellä yrityksen saamia palautteita, hyviä tai huonoja. Kansallisen uutiskynnyksen ylittävää loistopalautetta kun tulee, ollaan matkailupuolella sulka hatussa, niin kuin tietysti kuuluukin. Aika mukavastihan tämä on mennyt, Knuutila luonnehtii.
Symbioosi toimii molempiin suuntiin
Yhteistyö kaupungin kanssa sujuu Knuutilan mukaan mutkattomasti.
– Elämme erinomaisessa symbioosissa. Jos soitan kaupungille tekniseen virastoon, että tarvitsen 60 litraa punamultaa Jaskarin rantarakennukseen, se toimitetaan ja meidän duunarit sivelee sen seiniin. Jos kaupunki soittaa mulle, että näiden henkilöiden pitää nyt päästä saareen, mä kuljetan ne. En mä siitä laskua lähetä, Knuutila kuvailee.
Knuutila toteaa, että hän on vuokralaisena sijoittanut huomattavan määrän rahaa saariin ja niiden rakennuksiin, vaikkei omista niistä prosenttiakaan. Tähän mennessä rahaa on mennyt hänen mukaansa pyöreästi noin 200 000 euroa, ja lisää menee.
– Olen sitä mieltä, että ”ylituotamme” palveluja sopimukseen nähden. Varmaan siksikin kaupunki on ollut yhteistyöhön tyytyväinen. Niin olen minäkin, onhan sopimus aina kahden välinen diili.
Reksaaren Poukka: "Jos joku haluaa saada meidät lopettamaan tuolla Reksaaressa, niin voin kertoa, että se on käynyt mielessä ja aika lähelläkin"
Reksaaren toimintaa pyörittävän Blue Campin yrittäjä Pasi Poukka toteaa, että tämä kausi alkoi heikosti paitsi koronatilanteen takia, myös siksi, että kokin rekrytointi saaren kahvila-ravintolaan epäonnistui.
Kokin tehtävään sisältyy Reksaaressa ruoanlaiton lisäksi kiinteistöhuollon hommia kuten ruohonleikkuutöitä.
– Tasoa jouduttiin kahvilassa vähän laskemaan, ja lisäksi se on vaikuttanut aukioloaikaankin. Sanotaan, että emme ehkä olleet varautuneet tällaiseen kesään, Poukka harmittelee.Lisäksi hänkin toteaa heinäkuun olleen kelien puolesta huono.
– Varmasti liikevaihdollisesti tämä on meille aika paljon heikompi vuosi.
Aukioloja jouduttu supistamaan
Ongelmien vuoksi kahvilan aukioloaikoja on jouduttu supistamaan. Moni veneilijä kuuluukin silloin tällöin ihmetelleen, miksi Reksaari ei ole auki.
– Enemmän ollaan lisätty omatoimista retkeilyä. En tiedä, onko se oikea suunta. Ainakin yksi ongelma siitä tulee, kun retkeily tuo saareen huomattavasti roskia. Grillipaikoilta ja niiden ympäristöstä voi tulla viikossa 12 säkillistä roskaa.
Kaikkineen Poukka kuulostaa siltä, että kesä on ollut raskas. Hän toteaa, että esimerkiksi ravintolatoiminnan pyörittämisen hän voisi antaa jollekin muulle tai vuokrata eteenpäin.
Sopimusta kaupungin kanssa on jäljellä vuoteen 2024, ja sopimusvelvoitteista Poukka haluaa kuitenkin huolehtia.
Ilkivalta veneelle viimeinen niitti
Lopettamisajatuksia on korostanut vielä Poukan sanojen mukaan ”kesän viimeinen niitti”: yrittäjän RIB-veneelle oli tehty ilkivaltaa, minkä takia kuljetuksiin käytetty vene oli viisi viikkoa poissa käytöstä.
– Joku tiesi, mitä tekee. Jos joku haluaa saada meidät lopettamaan tuolla Reksaaressa, niin voin kertoa, että se on käynyt mielessä ja aika lähelläkin, Poukka tuhahtaa.
Samaa ilkivaltaa tehtiin edellisvuonna.
Toisaalta Poukka olisi valmis kehittämään Reksaarta, mutta toivoisi kaupungilta parempaa panostusta Reksaareen.
Poukka kokee, että Reksaari ei ole Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin kanssa tasavertainen saari, ja yhteistyössä olisi petrattavaa.
Rokinnokan kautta toimiva jätehuolto ei hänen mielestään pyöri erityisen hyvin. Kaupunki ei hänen mukaansa ole myöskään asentanut uusia poijuja pyynnöistä huolimatta.
– Poijuja on nyt kymmenen vähemmän kuin vielä pari kesää sitten.
Kuljetustuen sijaan saarikohtainen tuki?
Lisäksi Poukka mainitsee esimerkiksi kuljetustuen puutteen, kuten on maininnut aiempinakin kesinä.
Matkailupäällikkö Irene Villasen mukaan kyse on rahasta. Kun reittiliikennettä vielä oli, reitti Reksaareen oli muutaman viimeisen vuoden ajan Villasen mukaan täysin kannattamaton.
– Isommat vesibussit eivät syväyksensä takia pääse sinne. Vesiliikenteeseen ja veneiden turvallisuuteen liittyvät säännökset ovat olleet niin tiukat, että sopivaa palveluntuottajaa ei ole löytynyt, Villanen sanoo.
Poukan mukaan nämä ovat ”höpöhöpöjuttuja”. Hänen mukaansa tuottajat ovat vain olleet vääriä.
Poukka ehdottaa, että koko kuljetustuen voisi poistaa ja muuttaa saarikohtaiseksi tueksi, jonka yrittäjät voisivat käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.