Rauman kotihoidossa on aikasemmin ollut ahkerassa käytössä palvelusetelit. Satakunnan hyvinvointialueen myötä palveluja on yhtenmukaistettu ja Raumallakin on siirrytty yhä enemmän ostopalveluihin.
Kotihoitoon myönnettävien palveluseteleiden määrä on vähentynyt merkittävästi Raumalla. Syynä tähän on ostopalveluiden lisääntynyt käyttö.
Raumalla palveluseteleitä on aikaisemmin ollut käytössä paljon enemmän kuin monissa muissa Satakunnan kunnissa.
– Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä palveluja on yhdenmukaistettu. Suurimmassa osassa kunnista on ollut käytössä ostopalvelut. Tämä muutos on tuntunut monesta raumalaisesta vieraalta, kun on totuttu palveluseteliin, kertoo ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden vastuualuejohtaja Pirjo Rehula.
Palvelusetelillä asiakas on voinut itse valita tarvitsemansa kotihoidon palvelut kaupungin hyväksymiltä palveluntuottajilta.
Muutos on aiheuttanut asiakkaissa jonkin verran harmistusta.
– Useimmiten samat yrittäjät ovat kuitenkin sekä ostopalveluiden että palveluseteleiden tuottajia, Rehula toteaa.
Kilpailutus tehty
Palveluseteli on Raumalla jatkossakin käytössä kotihoidossa. Niiden tarkkaa määrää Rehula ei osaa sanoa, sillä vammaispalveluiden palvelusetelit tilastoidaan kotihoidon kanssa samaan.
Raumalla ostopalveluiden kilpailutukseen osallistui 26 yritystä. Osalla on lupaprosessi vielä kesken.
Rauman kotihoidossa säännöllisiä asiakkaita on noin 460. Heillä kaikilla käyntejä on viikoittain.
Lisäksi kotihoidon asiakkaina on henkilöitä, jotka tarvitsevat kotihoitoa tilapäisesti esimerkiksi haavaompeleiden poiston vuoksi.
Erilaisia tarpeita
Yleensä ikääntyneen ihmisen pärjäämisestä huolestuu omaiset, viranomainen tai hoitava taho. Myös henkilö itse voi olla yhteydessä ikääntyneiden palveluohjaukseen.
Hyvinvointialueella on käytössään yksi palvelunumero, josta asiakas ohjataan eteenpäin.
– Ikääntyvien ihmisen palvelutarve arvioidaan RAI-toimintakykymittarilla ja siinä selvitetään asiakkaan voimavarat ja mahdollinen palvelutarve yksilöllisesti, Rehula sanoo.
Palvelusetelille edellytykset ovat täysin samat kuin muillakin.
Tarvetta kotihoidolle voi olla useamman kerran viikossa tai vain yksittäisiin asioihin. Rehulan mukaan esimerkiksi lääkkeidenjako ja asiakkaan pesu kuuluvat yhtä lailla kotihoidon palveluihin.
– Jos on esimerkiksi vanha rintamamiestalo, jossa pesutilat ovat alakerrassa ja niihin on hankala päästä, asiakas tuodaan johonkin palveluyksikköön pestäväksi. Puhtaus on ihmisen perusoikeus.
Apteekkien lääkerobotit hoitavat pääasiassa kotihoidon asiakkaiden lääkejaot. Siivouspalveluasiakkaat sen sijaan ohjataan yksityisille palveluntuottajille.
Vuoden alusta kotihoitoon on kuulunut myös yhteisöllinen asuminen, joka tuotetaan kotihoidon palveluina tai palvelusetelillä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.