Rauman merimetsoyhdyskunta oli Suomen suurin - koko maan kanta on vakiintunut

Rauman Järviluotojen merimetsoyhdyskunnassa oli tänä kesänä noin 3 600 pesää. Määrä on Suomen suurin. KUVA: Pekka Lehmuskallio

Rauman sataman edustalla pesinyt merimetsoyhdyskunta oli tänä kesänä Suomen merialueen suurin. Koko oli peräti yli kaksinkertainen seuraavaksi suurimpaan yhdyskuntaan eli koloniaan verrattuna.

Rauman voimakkaasti kasvaneessa yhdyskunnassa merimetsoilla oli noin 3 600 pesää. Seuraavina tulevissa Mustasaaren, Turun ja Uudenkaupungin kolonioissa pesiä oli reilut 1 500 kussakin.

Eurajoella pesiä on noin 1170.

Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keräämistä laskennoista.

Porissa ensimmäinen järvipesintä

Koko Selkämeren merimetsokanta kasvoi 17 prosentilla runsaasta 6 000 pesästä 7 660 pesään, ja merialeella pesi kolmasosa Suomen merimetsokannasta.

Koko maasta laskettiin 54 merimetsokoloniaa. Yli puolet koko lintukannasta oli keskittynyt kahdeksaan suurimpaan yhdyskuntaan.

Tänä kesänä tehtiin myös havainto Suomen ensimmäisestä järvipesinnästä, kun merimetsot perustivat yhdyskunnan Porin Enäjärvelle.

Kannanvaihtelu on enää vähäistä

Suomen merimetsokanta näyttää kuitenkin kokonaisuutena tasaantuneen noin 26 000 pesivään pariin.Viime vuosina määrässä on tapahtunut vain muutamien prosenttien vuotuisia vaihteluja.

Muutokset näyttävätkin nyt muuttuneen alueiden välisiksi, mihin vaikuttavat ihmisen aiheuttama luvallinen ja luvaton häirintä sekä erityisesti merikotka.

Merimetsoja saalistavat merikotkat lisäävät merimetsojen kuolleisuutta sekä vaikuttavat yhdyskuntien siirtymiseen yhä sisemmäs saaristoon. Usein tämä tarkoittaa samalla siirtymistä lähemmäs ihmistä.

Kotka ja häirintä siirtävät pesintöjä

Esimerkiksi Merenkurkun 20-vuotiaasta merimetsokoloniasta ei kuluneena kesänä päässyt lentoon saakka juuri lainkaan poikasia. Syynä olivat merikotkat, joita havaittiin yhdyskunnassa saalistamassa jopa 30 yksilön voimin.

Merikotkat aiheuttivat pesinnän epäonnistumisen jo munavaiheessa ainakin kolmella luodolla Suomenlahdella. Pyhtäällä ja Haminassa puolestaan tuhottiin laittomasti yli 400 merimetson munapesää.

– Seurauksena lähialueiden sisäsaariston metsäisille luodoille syntyi uusia pesintöjä lähemmäs mökkiasutusta, Syke kertoo.

_logo_meren_vuosi.svg