Rauman merimuseon uusi näyttely: Merimiehet keräsivät esineitä ja kokemuksia

Raumalla tallennettiin merenkulun kokoelmia jo 1800-luvulla.

Rauman merimuseon Purjeet kokoon – menneen maailman muistajat -näyttely nostaa esille erityisesti niitä henkilöitä, joiden ansiosta museon kokoelmat ovat karttuneet.

Toisin kuin muualla Suomessa, Raumalla oltiin aineistonkeruussa varhain liikkeellä, ja myös merenkulkuun liittyvää aineistoa kerättiin jo Rauman museon perustamisesta, vuodesta 1891 lähtien. Merimiehiltä kertyneissä esineissä ei ollut kyse muinaisjäänteistä.

– Merenkulun esineistön tallentaminen oli aikanaan hyvin modernia, ja museoon päätyi juuri sillä hetkellä käytössä olleita esineitä, sanoo museonjohtaja Anna Meronen.

Valokuva tallensi muutoksen

Säilyneiden aineistojen ansiosta Rauman merimuseolla onkin käytössään kokoelmia, jotka kertovat purjelaivakauden viimeisistä vuosista.

Aikalaistallennuksesta merimuseon on kiittäminen muun muassa myrskykuvistaan tunnettua merikapteeni Viktor Albert Henrikssonia, jonka kuvia museolla on kokoelmissaan. Museonjohtaja Anna Meronen ei voi kuin hämmästellä, miten laadukkaita kuvia kapteeni on ottanut yksinkertaisella laatikkokamerallaan.

Museo on teettänyt näyttelyä varten digitaalisia värikuvia vanhoista valokuvista. Ne tarjoavat ikkunan 1800–1900-lukujen taitteen merenkulkuun. Sylfidilla purjehtinut Henriksson sai Merosen mukaan tallennettua kuviinsa murroksessa olevaa merenkulkua, jonka myötä höyrylaivat vähitellen korjasivat purjealukset.

– Hänen kuvistaan välittyy vääjäämättä merenkulun muutos, sanoo Meronen.

Tarinatkin talteen

Museon kokoelmat ovat karttuneet myös muun muassa Ragnar Stackelbergin tarinoilla: hän kirjasi tapahtumia merellä ylös ja häntä myös haastateltiin merimuseon kokoelmiin 1960-luvulla.

Hänen tavoin myös Artturi Hakri oli ahkera muistelija, joka osallistui kirjoituskilpailuihinkin. Hakri tarinoi näyttelyn nauhalla kokemuksistaan Sylfid-aluksella, jossa ruoka on hyvää ja miehistö ”monenväristä”.

Toteutumattomia suunnitelmia

Näyttely kertoo, että myös Rauman merikoululla oli suunnitelma museon perustamiseksi 1900-luvun alussa. Myös sinne päätyi merenkulkijoiden esineitä.

– Merikoulu oli saanut lahjoituksena jopa alkuasukkaiden ihmislihan keittämiseen käytettyjä astioita

Niitä ei kuittenkaan esitellä näyttelyssä. Yleisölle merikoulun museo ei koskaan avautunut.

Aina museoprojektit eivät ole tuottaneet haluttua tulosta. Näyttely esittelee Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan Osmo-projektia, jolla kerättiin varoja Osmo-laivan kunnostamiseen ja sen sijoittamiseen Seurasaareen.

Maila Talvion johtamalle projektille kävi lopulta huonosti, sillä Osmo pääsi Uudenkaupungin telakalla irti köysistään ja tuhoutui.

Museo kannustaa kävijöitä lauantaina avautuvassa näyttelyssään myös pohtimaan, mitä he haluaisivat nykypäivästä museoiden tallentavan. Ajatuksiaan voi kirjata näyttelyssä suurelle paperille.

Purjeet kokoon – menneen maailman muistajat -näyttely Rauman merimuseossa 23.11. alkaen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut