Metsä Fibre (kuvassa) ja sen naapurissa toimiva Forchem kaavailevat fossiilisten polttoaineiden korvaamista puuperäisillä. Syyt liittyvät sekä päästöjen vähentämiseen, talouteen kuin Venäjän toimiinkin.
Rauman metsäteollisuus haluaa päästä eroon fossiilisista ja venäläisistä polttoaineista.
Tähän tähtääviä hankkeita viritellään parhaillaan sekä Metsä Fibren sellutehtaalla että Forchemin mäntyöljytehtaalla.
Toteutuessaan polttoaineiden vaihdot vähentäisivät merkittävästi laitosten fossiilisia ilmastopäästöjä. Vastuullisuuskysymysten lisäksi taustalla vaikuttaa öljyn ja kaasun noussut hinta.
Öljyn tilalle purua
Sellutehtaalla muutoskohteena on meesauuni. Toistaiseksi sen energianlähteenä toimii raskas polttoöljy, jota palaa vuodessa noin 19 000 tonnia eli 450 säiliöautollista (LS 12.5.).
Suursahan käynnistyttyä tarjolle tuli kuitenkin biopohjainen vaihtoehto. Sahan sivuvirtana syntyy valtava määrä purua, joka sopisi meesauunin polttoaineeksi öljyn tilalle.
Yhtiö hakikin keväällä purunpolton mahdollistavaa muutosta ympäristölupaansa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (avi). Lupa myönnettiin reilu viikko sitten.
Raskaan polttoöljyn korvaamiseen tarvitaan arviolta 170 000 kiintokuutiometriä purua.
Jos muutos toteutuu, raskas polttoöljy jää meesauunissa vain varapolttoaineeksi. Ennen pitkää sekin on tarkoitus vaihtaa mäntyöljyn jalostuksessa syntyvään pikiöljyyn.
Investointipäätös puuttuu
Vaihto purunpolttoon ei onnistu niin sanotusti heittämällä, vaan edellyttää teknisiä muutoksia. Ne ovat tarpeen erityisesti päästöjen hillitsemiseksi.
Meesauuniin tarvitaan uusi poltin ja ainakin vähän myöhemmässä vaiheessa myös uusi ja nykyistä tehokkaammin hiukkasia puhdistava sähkösuodatin. Lisäksi purua varten on rakennettava siilo.
Avin myöntämät muutokset ympäristölupaan astuvat voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Ainakin teoriassa purunpolttoon olisi siis mahdollista siirtyä esimerkiksi seuraavassa vuosiseisokissa kesällä. Investointipäätöstä ei kuitenkaan vielä ole, sanoo Rauman-tehtaan johtaja Janne Rantanen.
– Asia on meillä tässä kohtaa vasta suunnitteluvaiheessa, joten emme lähde ottamaan tähän kantaa.
LNG:n tilalle uusiutuvaa
Forchemin mäntyöljyjalostamolla puolestaan valmistellaan uudelleen luopumista maakaasusta.
Fossiilista ja Venäjältä tulevaa nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään tislausprosessin lämmönlähteenä laitoksen kuumaöljykattilassa. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy.
Yhtiö kuitenkin haluaisi korvata merkittävän osan kaasusta ja polttoöljystä omalla tuotteellaan.
Kyse on laitoksen sivuvirtana syntyvästä tisleestä, tarkemmin sanottuna mäntypohjaisesta ejektoriöljystä.
Paluu vanhaan
Käytännössä tämä olisi paluuta vanhaan, sillä Forchem vaihtoi omien tisleidensä polton maakaasuun muutama vuosi sitten. Syynä oli tehtaalle asetettu rikkipäästöraja, jota oli hyvin vaikea alittaa.
Toimitusjohtaja Risto Näsin mukaan kyse oli kaavamaisesti tulkitusta ja erikoislaitokseen sopimattomasta laintulkinnasta.
– Päätös oli järjetön. Olisimme saaneet polttaa tisleet soihdussa hukkaan, mutta oman prosessian energiaksi emme.
Rikkiä on puupohjaisessa raaka-aineessa luontaisesti, ja lisää sitä tulee sellunkeittoprosessissa.
Irti Venäjästä
Ratkaisuksi valittiin tuolloin järkevimmältä tuntuva vaihtoehto eli rikittömän maakaasun polttaminen, johon haettiin ympäristöulupamuutos.
Sen jälkeen maailma on muuttunut rajusti. Maakaasun kasvaneen hinnan lisäksi eteen tuli kysymys siitä, miten Venäjään suhtaudutaan.
– Se hankaloittaa tilannettamme, mutta emme halua ottaa enää polttoainetta emmekä raaka-aineita Venäjältä, Näsi sanoo.
Avi myönsi ejektoriöljyn polttamista koskevan koetoimintaluvan niin ikään viime viikolla. Yhtiö haluaisi kuitenkin palata puupohjaisten tisleiden polttamiseen pysyvästi.
Pullonkaulana rikki
Kokeilun aikana ejektoriöljyä poltetaan yhdessä LNG:n tai kevyen polttoöljyn kanssa ja enintään 200 tonnia kuukaudessa.
Teknisten muutosten ohella kokeilun suurin kysymysmerkki liittyy rikkipäästöjen kasvuun. Tällä hetkellä kuumaöljykattilan savukaasujen puhdistuksessa ei ole käytössä erityistä puhdistusjärjestelmää.
Aikomksena on selvittää, kuinka suuria investointeja laitokselle tarvittaisiin, jotta päästöt pysyisivät ympäristölainsäädännön edellyttämällä tasolla myös ejektoriöljyn poltossa.
– Rikkipesuri olisi aikamoinen investointi, ja silloin rikki päätyy jäteveteen, Näsi huomauttaa.
Päästöjä seurataan sekä laitoksella että normaalissa, Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa ilmanlaatuseurannassa Sinisaaressa. Koetoiminta alkaa lähiaikoina ja kestää arviolta yhdeksän kuukautta.
Merkittäviä päästöjä
Vaikka Forchemin kokeilun pääsyyt liittyvät talouteen ja Venäjään, voi muutos leikata roimasti myös fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
Laitoksen ympäristöluvan mukaan kaasun käyttömäärä on ollut 5,5 miljoonan kuutiometrin luokkaa. Päästöiltään se vastaa lähes 2 800 tonnia raskasta polttoöljyä.
Määrä on siis paljon pienempi kuin sellutehtaalla, mutta ilmastopäästöjen kannalta se on silti paljon.
Jos tisleiden poltto ei osoittaudu taloudellisesti järkeväksi, jää Näsin mukaan vaihtoehdoksi kevyt polttoöljy. Tällöin ilmastopäästöt eivät vähenisi.
Sähkönmyynnin arvo kasvoi sellutehtaallakin
Rauman sellutehdas on roimasti energiayliomavarainen. Se tarkoittaa, että lämmön ohella myös sähköä syntyy paljon enemmän kuin tehdas itse käyttää.
Määrä ei ole aivan vähäinen, vaan ylijäämäosuutta syntyy noin 50 megawatin teholla.
– Sähköä ja lämpöä syntyy sellutehtaan prosessissa ympäri vuorokauden, huomauttaa tehtaanjohtaja Janne Rantanen.
Ylijäämä myydään valtakunnan verkkoon. Esimerkiksi viime vuonna kokonaismäärä oli 192 gigawattituntia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.