Viime helmikuussa UPM ilmoitti yllättäen, että Rauman paperitehtaan johtaja vaihtuu. Timo Suutarla jättäisi yhtiön elokuussa, mutta vetovastuun ottaisi jo maaliskuun alussa Jari Mäki-Petäys. Suutarla ei vieläkään halua tai voi kommentoida lähtönsä syitä.
– Hieman yllättäen se loppui, mutta olen kiitollinen UPM:lle 34 vuodesta, hän kuittaa.
Uudesta työstään hän sen sijaan puhuu oikein mielellään.
Suutarla on juuri aloittanut Green Industry Parkin liiketoiminnan kehityspäällikkönä.
– Tehtävänä on uuden liiketoiminnan saaminen Nesteen alas ajetun öljynjalostamon alueelle Naantaliin, ja myös muualle Turun seudulle, kertoo Suutarla.
Kuten teollisuuspuiston nimi kertoo, alueelle haetaan kierto- ja biotalouden toimijoita. GIP:n omistajia ja rahoittajia ovat Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park, Fortum, Neste ja Sitra.
– Naantalissa alue tukee hyvin prosessiteollisuuden aihioita. Satama ja laivaliikenne tarjoavat mahdollisuuksia, samoin Turun
Seudun Energia voi hyödyntää ja tarjota lämpöä kaukolämpöverkossa, luettelee Suutarla.
"Aihioita on jo pikkuisen mietitty"
Vaikka työ on vasta aluillaan, Suutarlalla on näppituntumaa siitä mitä jalostamon korvaajaksi voisi löytyä.
– Aihioita on pikkuisen mietitty. Kemian osaamista erityisesti ja biotalouden raaka-ainevirtoja.
Esimerkiksi hän heittää järkiruo'on, jota Lounais-Suomen rannoilla piisaa haitaksi asti.
– Siitä voisi tehdä vaikka mitä! Ruoko käy raaka-aineeksi biojalostamoon, turpeen korvaajaksi, maanparannukseen, tekstiiliteollisuuteen ja niin edelleen.
– Lisäksi minua kiehtoo Itämeri-elementti, ravinteiden saaminen pois merta rehevöittämästä.
Järviruokoa ei tarvitse kylvää. Sadonkorjuu ja kuljetus on järjestettävissä.
– Kyse on lähinnä laitteiden mitoituksesta. Miten toiminta saadaan teolliseen mittakaavaan. Toki haasteitakin nähdään. Esimerkiksi rantaviivan omistus on sirpaloitunutta. Sekin on hoidettavissa, jos tahtoa on.
Suutarla oli kahta tehdasta sulkemassa
Suutarla näkee omien kokemustensa auttavan uudessa työssä. Hän on ollut samassa tilanteessa kuin Nesteen väki eli sulkemassa kahta tehdasta.
– Myllykoskella yritimme paperitehtaan jatkajaksi bioetanolijalostamoa ja kartonkilinjaa, mutta ne hankkeet eivät menneet maaliin. Tehdas myytiin kiinteistökehitysfirmalle. Miramichissa Kanadassa tehdas saatiin myytyä yritykselle, jonka tavoitteena oli valmistaa aurinkopaneeleja.
Onnistuneita esimerkkejä vanhojen tehdasalueiden uusista käytöistä on runsaasti, läheltä ja kaukaa. Muutos on ollut jatkuvaa aina teollisesta vallankumouksesta lähtien.
– Hyville paikoille on ajan saatossa löytynyt uutta elämää.
Kiertotalous on yksi nousevista aloista. Ongelmasta voidaan tehdä ratkaisu, toisen jäte voi olla toiselle arvokasta raaka-ainetta.
Ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen onkin selvästi nostanut kiertotalouden arvostusta, kun nuoret puntaroivat uravalintojaan.
– Ensin ympäristöteknologiasta tuli mieleinen ala. Siitä se on laajentunut kattamaan kiertotalouden, sanoo Suutarla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.