Raumalla lapsuutensa viettänyt baritoni Juha Kotilainen esiintyi pitkästä aikaa vanhassa kotikaupungissaan. Hän oli vieraana Rauman Hauenguanon rotaryklubin itsenäisyysjuhlassa perjantaina. Raumalta jäivät lapsuus- ja nuoruusvuosilta mieleen poikakuoro ja juniorikiekkoilu.
Baritoni Juha Kotilainen oli haastatteluhetkellä Saksan Würzburgissa, jossa hänellä oli Bach-viikon päätöskonsertti, Jouluoratorio.
Sieltä Kotilainen palasi takaisin Suomen maankamaralle. Eilen perjantaina hän esiintyi rotaryklubin pienimuotoisessa itsenäisyyspäivän tilaisuudessa Raumalla.
Edellisestä esiintymisestä Raumalla oli jo aikaa. Raumalle Kotilaista pyysi hänen kansakoulun luokkatoverinsa, raumalainen Helena Kautola, jonka hän tapasi uudelleen kouluvuosien jälkeen Heinäveden musiikkipäivillä muutama vuosi sitten.
Lapsuudenaikaisessa asuinkaupungissa hän ei vuosikymmeniin ollut esiintynyt. Kutsun hän ottikin vastaan mielellään.
– Kiva tulla laulamaan juhlaan ja tapaamaan koulu- ja pelikavereita. Ehkä saan vielä joskus kutsun Lukon matsiinkin.
Poikakuorolaisena Raumalla
Kotilainen asui Raumalla kouluikäisenä vuodet 1964–70. Perhe muutti merikaupunkiin Pielavedeltä. Isä tuli papiksi Rauman seurakuntaan, äiti toimi opettajana. Elämänvaiheeseen Raumalla liittyivät läheisesti poikakuoro sekä juniorikiekkoilu Rauman Lukossa.
Savosta tullut perhe muutti takaisin suvun kotikulmille Heinäveden läheisyyteen Leppävirralle Juha Kotilaisen ollessa 15-vuotias.
Hän muistaa yhä, kun koulukaverit veivät hänet Raumalla torille ja kysyivät myyntikojusta navettatakkia kaverilleen, joka muuttaa maalle.
Raumalta Kotilainen vei mukanaan Lukon takin, jota kertoo pitäneensä monta vuotta.
– Leppävirta oli maalaispitäjä, jossa ei tunnettu jääkiekkoa. Nautin, kun sain olla kaukalon kingi. Minulla oli Lukko-takki päällä kerran Kuopion jäähallissakin. Siellä kiekkoilu oli vasta alkutaipaleella, ja joku tuli kysymään minulta, voisinko tulla valmentamaan. Kieltäydyin kohteliaasti, Kotilainen muistelee.
Kuoro oli itsestäänselvyys
Poikakuorossa laulaminen oli Kotilaisen asuessa Raumalla looginen, jopa itsestään selvä valinta harrastukseksi. Kuoroa johti Erkki Tallila.
– Asuimme Harmaiden Veljestenkadulla, jossa myös Tallila ja monet muut koulukaverini asuivat. Monet heistä olivat myös poikakuorolaisia.
Kuoro oli perustettu kymmenen vuotta aiemmin ja se eli kukoistuskauttaan. Tallila viihtyi kuoron johdossa aina vuoteen 1989 saakka.
Tallila huomasi nuoren Kotilaisen laulajantaidot: tämä oli kuoroaikanaan Raumalla esilaulajana.
Hän muistaa yhä monet esiintymismatkat.
– Tallinnan 100-vuotislaulujuhlille matkustimme Leningradin kautta 1969. Se on jäänyt mieleen, mutta myös monet tapahtumat Raumalla, kuten yhteinen vappumatinea mieskuoron kanssa. Lauloimme usein myös kirkossa, Kotilainen muistaa.
Jorma Hynnisen jalanjäljissä
Poikakuoroaika Raumalla antoi kipinän laulamiseen, mutta suurin vaikutus tulevalle uralle oli kuitenkin leppävirtalaisella Jorma Hynnisellä. Perheen jo asuessa Savossa Hynninen ilmestyi jussipaidassaan ja lapikkaissaan joulupäivän aamuna ennen jumalanpalvelusta kysymään Kotilaisen pappi-isältä, saisiko laulaa tilaisuudessa.
– Isä tuumi, että ossookohan tuo ees laulaa. Kun Hynninen sitten urkuparvelta lauloi, isältäkin meni polvet alta.
Hynninen oli tosin tuolloin jo voittanut Lappeenrannan laulukilpailun. Hänestä ja Juha Kotilaisesta tuli sittemmin hyvät ystävät.
– Hän oli suuri inspiroijani laulajan uralla ja myöhemmin neuvonantajani. Kun hän puhui rooleistaan, muistan ajatelleeni, että minun pitää myös saada kokeilla sitä, sanoo Kotilainen.
Hän itse oli tuolloin 16–17 -vuotias.
Kotilainen on samaa muusikkosukua kuin säveltäjä Otto Kotilainen, joka tunnetaan muun muassa joululauluista Varpunen jouluaamuna ja Kun joulu on.
– Jo isoisoukki oli kuulu pelimanni Heinävedellä. Musikaalisuutta oli myös äidin puolella.
Sukuperinne jatkuu, sillä Kotilaisen Juhana-poika valmistui vuosi sitten laulajaksi Sibelius-Akatemiasta. Hän on myös pianisti ja kuoronjohtaja.
– Hän on enemmän muusikko kuin minä, joka olen vain laulaja.
Juha Kotilainen
Syntynyt vuonna 1955
Oopperalaulaja, äänialaltaan baritoni.
Asui kouluvuosinaan kuusi vuotta Raumalla.
Vieraillut säännöllisesti Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla.
Ollut Saksassa kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin 1992–1998.
Vieraillut muun muassa saksalaisissa, ranskalaisissa ja espanjalaisissa oopperataloissa. Ollut kantaesittämässä lukuisia uusia oopperoita.
Ohjelmistoon kuuluvat myös muu laulumusiikki liedistä nykysäveltäjien teoksiin sekä basso-/baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa.
Tehnyt yhteistyötä useiden merkittävien kapellimestareiden kanssa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.