Pentti Jalonen soittokunnan univormussa vuonna 2017.
Rauman Poikasoittokunnan perustaja ja pitkäaikainen johtaja Pentti Jalonen nukkui pois keskiviikkona. Hän oli syntynyt Raumalla 11.3.1924.
”Pepe” aloitti alttotorven ja trumpetin soittamisen 12-vuotiaana Rauman seurakunnan Nuortentalon soittokunnassa. Omaksi pääsoittimeksi vakiintui klarinetti.
Talvisodan pommitukset hän koki vielä Raumalla, mutta jatkosotaan nuorukainen kutsuttiin rintamalle. Hän osallistui taisteluihin ja haavoittui kranaatin sirpaleesta kasvoihin.
Vuosalmella kiivaimmissa taisteluissa Pepe kertoi olleensa jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kanssa samassa poterossa. Jalonen palasi sodasta alikersanttina. Hän kävi myöhemmin usein vanhoilla taistelupaikoilla.
Rauman seminaarin kasvatteja
Sodan päätyttyä Jalonen palasi töihin rautateille, kunnes aloitti opintonsa Rauman seminaarissa 1946. Valmistuttuaan hän sai viran Karin koulusta 1949.
Kymmenkunta Karin koulun poikaa ryhtyi uuden opettajan johdolla harjoittelemaan torvisoittoa. Jalonen keräsi soittimia, joita kunnostettiin. Hän opetti kädestä pitäen uudet soittajat. Vaistollaan Pepe arvioi, mikä instrumentti kenellekin sopisi.
Kova työ oli myös nuottien keräämisessä. Pepe kopioi elämänsä aikana tuhansia nuottisivuja kauniilla nuottikäsialallaan. Vanhat soittajat tunnistavat sen yhä.
Karin koulun soittokunta 1950. Pentti Jalosen edessä istumassa Veli Tamminen, Seppo Toivola, Ensio Jokinen, Arto Tuominen, Pasi Packalen, Pertti Schultz, Jukka Virtanen, Jorma Stenvall ja Heikki Karenmaa.
Ensikonsertti 70 vuotta sitten
Kun Jalonen siirtyi parin vuoden päästä Otan kouluun, orkesteri nimettiin Rauman Poikasoittokunnaksi ja siihen alkoi tulla soittajia monesta koulusta.
Ensimmäisen julkisen konserttinsa soittokunta piti 8. maaliskuuta 1953 Otan koulun juhlasalissa.
Samana vuonna tehtiin ensimmäinen ulkomaanmatka Norjan Gjövikiin. Sittemmin on soitettu vaikka ja missä, Yhdysvalloissakin.
Tytöt tulivat mukaan soittokunnan vahvuuteen vuonna 1956.
Director musices Jalonen johti perustamaansa orkesteria lähes viisi vuosikymmentä. Pepe toi Raumalle amerikkalaista show-meininkiä univormuineen ja kuviomarsseineen. Vappumarssi ja -konsertti muodostui perinteeksi.
Pentti "Pepe" Jalonen Rauman Poikasoittokunnan vappumarssilla vuonna 2017.
Terveet elämäntavat ja tiukka kuri
Jalonen oli terveiden elämäntapojen apostoli. Hän ei hyväksynyt alkoholia, tupakointia, kiroilua tai myöhästelyä. Soittokunnassa oli kova harjoitustahti ja kuri.
Poikasoittokunnassa on kasvanut lukuisia soittajia Suomen huippuorkestereihin ja muita musiikin ammattilaisia.
Niin raittiusmies kuin olikin, Pepe soitti myös tanssimusiikkia ravintola Raumanlinnassa, toki smokkipukuisena salonkiorkesterissa – musiikki kun oli kaikkein tärkeintä.
Jalosten mökki Vaikkusissa oli monen soittajapojan kesäleiri. Pepen johdolla tehtiin töitä, treenattiin soittamista, pelattiin, saunottiin ja uitiin.
Länsi-Suomen mitali vuonna 1964
Länsi-Suomen yhteishyvän mitalin Jalonen sai vuonna 1964. Näin lehdessä hänestä tuolloin kirjoitettiin:
”Pentti Jalosta on vaikea haastatella. Hän ei puhu itsestään. Hän puhuu pojistaan. Rauman Poikasoittokunta on hänen elämäänsä – se mitä jää ulkopuolelle, on merkityksetöntä. Kun pojat menestyvät, kun pojat oppivat uutta, kun syttyy uusia lahjakkuuksia – silloin Pentti Jalonen on onnellinen. Musiikki siivittää hänen ajatuksiaan – ja sitä musiikkia soittavat pojat, ihan tavalliset raumalaiset pojannappulat ja myöskin tytöntylleröt, jotka kaikki silmät kirkkaina katsovat johtajaansa. Heille Pentti Jalonen on ensimmäinen ja tärkein auktoriteetti, jonka tahtipuikko säätelee heidän elämänmenoaan.”
Otan koulusta Jalonen jäi eläkkeelle 1984, mutta toimi myöhemmin vielä tuntiopettajana.
Ansiomerkkejä ja Linnan juhlat
Vuonna 1996 Jalonen sai Poikasoittokunnan juhlassa vastaanottaa ainutlaatuisen, rubiinein koristellun Suomen Puhallinorkesteriliiton ensimmäisen 60-vuotissoittomerkin ansiokkaasta työstään.
Sosiaalisena ja aktiivisena miehenä Pepe tunsi musiikin ammattilaisia kautta maan.
Jalonen sai kutsun Linnan juhliin 2017. Hän kertoi Länsi-Suomelle etukäteen, ettei jännitä ja juttukavereita löytyy varmasti: ”Minä kun olen jo vuosia rohkeasti aina mennyt ja kysynyt, että kukas sinä olet?”
80-vuotishaastattelussaan Jalonen letkautti olleensa ”ikään kuin naimisissa soittokunnan kanssa, sillä avioliittoon en ole koskaan ennättänyt”.
Jalonen pelasi pitkään Iiroissa
95-vuotishaastattelussaan Jalonen kertoi ajavansa autolla enää lyhyitä matkoja: Rauma-saliin, kirkolle, torille ja mökille. Eläkeläisenä hän tapasi viettää pimeimmän talvikauden Gran Canarialla. Yleensä samassa hotellissa ja samassa huoneessa.
Pepe oli hyvä käsistään. Varsinkin puutyöt olivat hänen intohimonsa. Tätä taitoa hän tarvitsikin elämässään rakentaessa tai remontoidessa kotona tai mökillä. Innostavana opettajana neuvoi ja opasti koulussa puutyön oppiin.
Jalonen oli myös urheilumies.
Hän pelasi Iiroissa pitkään jääpalloa, jopa kaksi kautta SM-sarjassa. Kun Iirot otti ohjelmaansa uuden lajin, jääkiekon, pelasi Pepe sitäkin. Joukkueen kapteenina.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.