Maskit pysyivät kaupunginvaltuutettujen naamoilla Rauma-salissa, johon valtuuston kokoustenpito on siirretty koronan vuoksi. Tilaa turvaväleille on valtuustosalia enemmän. Kuva: Juha Sinisalo
Rauman ensi vuoden raha-asiat ratkottiin sujuvan mutkattomasti kaupunginvaltuuston vuotuisessa talousarviokokouksessa. Hyväksytyiksi tulivat mittavat yli 60 miljoonan euron investoinnit, jopa 45 miljoonalla eurolla kasvava velkataakka ja myös budjetin uusin avaus, 80 000 euron varaus Rauman joulumarkkinointiin.
Kaupungin vuoden 2021 talousarvio on ylijäämäinen ja päätyy runsaan 4,5 miljoonan euron tulokseen.
Yksimielinen äänestys
Illan ainoa budjettimuutos tuli talousarviokirjan tekstiosaan, ja senkin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti äänin 43–0.
Tekstiä korjattiin Rauman päihde- ja mielenterveyspalveluiden tulevaisuutta koskevassa kohdassa. Jami Toivonen (ps.) esitti Sari Seimelän (sd.) ja Lasse Sulon (kesk.) kannattamana, että kirjausta muutetaan parakkiasumisen kohdalla.
Kaupunginhallitus oli esittänyt, että Rauma luopuu päihdehuollon parakkiasumisesta. Kohtaa muokattiin siten, että parakkiasunnoista päätetään vasta sitten, kun päihde- ja mielenterveyspalveluita koskeva konsulttiyhtiö FCG:n selvitys valmistuu.
Tämän jälkeen laaditaan uusi palvelurakennesuunnitelma. Lisäyksenä tekstiin tuli, että suunnitelman yhteydessä selvitetään mahdollisuudet järjestää päihdehuollon ympärivuorokautinen toiminta.
Korjausvelka lyhenee
Vaikka talousarviopaketti hyväksyttiin yksimielisesti, sai kaupunginvaltuusto kulumaan sen käsittelyyn pari ja puoli tuntia, koska monella tuntui olevan asiaa.
Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisestä keskusteltiin pitkään, vaikkei se budjettiin oikeastaan liittynytkään.
Suurista investoinneista, kuten paloasemasta, Karin kampuksesta ja Kaunisjärven vanhainkodin muutoksesta, ei ollut kenelläkään vastaanpanemista. Moni totesi, että korjausvelka on kuitattava.
Valtio on muistanut
Koronapandemian olemassaolo oli lähes jokaisen puhujan ensimmäisenä mainitsema asia. Valtio on maksanut kunnille avokätisesti koronatukia, joiden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) muistutteli olevan satunnaiseriä.
– Minusta selkeä palvelurakenteen oikaisutarve hämärtyy siinä, kun ulkopuolista tuloutusta tulee merkittävästi.
Leppikorpi näki, että uudelle talousohjelmalle on yhä ilmeinen tarve ja että sen saa uusi valtuusto tehtäväkseen.
Palvelut tarkasteluun
Myös kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen piti selvänä, että Vahva ja vakaa Rauma -työ tulee jatkumaan, mutta kertoi puhuvansa itse talouden tasapainottamisohjelmasta.
– Se tulee koskettamaan kaikkia palvelualueita eli kokonaisvaltaisesti kaupungin palvelurakenne tulee tarkasteluun, Luukkonen totesi.
SDP:n ryhmäpuhuja Rainer Lehti uskoi, että avoimemmalla valmistelulla uudesta talousohjelmasta tulee vanhaa parempi.
Konsulttipalveluiden hankintaa Lehti ei halunnut vaan ohjelman laadintaa omana työnä.
Vesilaitoksen yhtiöittämisselvityksestä Lehti totesi, että SDP toivoo, että jatkossa ryhmiltä pyydetään vastaavissa tilanteissa poliittista selkänojaa. Nyt esiselvitys tilattiin virkamiespäätöksenä.
Joulurahoista kunniaa
Kokoomuksen Otso Huuska oli sitä mieltä, että menokuria on kiristettävä, jotta Rauman talous on kunnossa koronan jälkeen. Tämä tulisi tehdä muokkaamalla palvelurakenteita. Huuska toi esille, että joulumarkkinointiin varattavat rahat olisivat olleet kokoomukselta lähtöisin oleva idea.
Helena Ollila (kesk.) nosti isoksi painopisteeksi ensi vuodelle päihde- ja mielenterveystyön uudelleen organisoinnin.
– On hyvä tavoite pyrkiä eroon parakkiasumisesta mutta se ei saa aiheuttaa lisääntyvää asunnottomuutta. Meillä pitää olla suunniteltuna toimiva vaihtoehto ja siihen nyt pyrimme.
Verovuotoa pelättiin
Tomi Vainio (ps.) puolestaan kantoi huolta Rauman Eurajokea kireämmästä verotuksesta. Rauman tuloveroprosentti on 21 ja Eurajoen 18.
– Veroprosenttia ei ole Raumalla varaa nostaa tai muuten raja pohjoiseen vuotaa vieläkin reippaammin mitä tällä hetkellä.
Jouni Lehto (vas.) vei keskustelun kouluihin ja ihmetteli, miksei siellä tehosteta. Kourujärven ja Kortelan kouluissa olisi molemmissa hänen mukaansa tilaa ja yhteensä 130 käyttämätöntä oppilaspaikkaa.
– Samaan aikaan päivittelemme siirtotilojen vuokrakustannuksia.
Pasi Alonen (vihr.) mainitsi, että investointien suhteen ollaan nyt pakkoraossa, koska korjausvelkaa on kerätty. Hän toivoi, että hankkeissa pidetään kiinni sekä budjetista että laatuvaatimuksista.
– Investointitahti on kova, mutta tuo ohjelma on mielestämme hyvin harkittu ja sisältää ehdottoman tärkeitä hankkeita. Lainakuorman kasvaessa käyttötalouden tasapainotavoite on itsestään selvä ja siitä on pidettävä kiinni, Sauli Ahvenjärvi (kd.) sanoi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.