Rauman kaupunginvaltuusto istui poikkeuksellisesti Rauma-salissa budjettikokoustaan valtuustosalin remontin vuoksi. Sari Seimelä (sd.) esitti idean urheilu- ja pesäpallokenttien siirtämisestä pois Otanlahdesta, jotta alueelle saadaan lisää tilaa ympärivuotisena matkailukohteena.
Rauman kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ensi vuoden talousarvion yksimielisesti. Valtuustossa vallitsi vahva samanmielisyys tulevasta rahankäytöstä viimevuotiseen tapaan.
Eroavaisuuksia ei juuri löytynyt edes poliittisten puolueiden ryhmäpuheenvuoroista. Lopulta talousarvio hyväksyttiin yhdellä nuijanlyönnillä ilman, että budjettikirjaa edes käsiteltiin otsikko otsikolta.
Huolet yhteisiä
Ryhmillä huolenaiheet olivat lähes identtisiä. Koronavuodet, sota Ukrainassa, energian hinta, inflaatio, korkojen nousu sekä talouden vaikea ennustettavuus saivat mainintoja laajalti ryhmäpuheenvuoroissa.
Kivuttomasti sujunut budjettiprosessi mainittiin yleisesti.
Monet ryhmäpuhujat myös korostivat, että talousarvio vastasi Rauman uutta kaupunkistrategiaa, jonka pyrkimyksenä on tehdä Raumasta entistä vetovoimaisempi, elinvoimaisempi ja valovoimaisempi.
– Raumasta selvästi halutaan tehdä vahva ja vaikuttava sekä luonnikas ja lumoava, totesi Marianna Hanni (vihr.) Rauman visiolausetta lainaten.
Epävarmuutta edessä
Ennen kaikkea puheissa nostettiin esiin hyvinvointialueiden starttaaminen ja sitä kautta kaupungin toiminnan supistuminen ensi vuonna.
– Vuosi tulee olemaan meille kaupunkina täynnä erilaista epävarmuutta. Sopeutumisongelmia tulee varmasti olemaan puolin ja toisin varsinkin vuoden alkupuoliskolla, kaupunginjohtaja Esko Poikela sanoi.
Hän huomautti myös, että vaikka Rauman ensi vuoden budjetti on ylijäämäinen, tulee tilanne muuttumaan vuosina 2024 ja 2025.
– Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle on suuri muutos, emmekä vielä tiedä mitä kaikkea voi tapahtua. Vielä on näkemättä miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö sopii yksiin, Jyrki Soukainen (kesk.) mietti.
Nuoret esille
Lotta Hatakka (vas.) painotti, että tärkeitä asioita jää vielä kaupungin huolehdittavaksi, kuten kasvatus, koulutus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Erityisesti hän kaipasi keinoja lasten ja nuorten elämän parantamiseksi ahdistuneisuuden edelleen lisääntyessä.
Myös Pekka Wallenius (sd.) toi esiin lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja piti tärkeänä, että siihen löytyy välittömästi tapoja puuttua.
Mirja Ylijoki (sd.) huomautti, että lastensuojelun kasvavat kulut tulevat kodeista, joissa vanhemmuus on hukassa ja lapsilla huonot olot.
– Ei ole ruokaa, ei hoivaa, ei turvaa eikä rakkautta. Muistakaa se alataso, mikä kasvattaa nämä kulut.
Tahtotila selvä
Päivänpolttava huoli opettajankoulutuksen tulevaisuudesta Raumalla tuli sekin ryhmäpuheissa esiin.
Heidi Hiljasen (sd.) mukaan opettajankoulutuksen merkitys koko alueelle on tiedostettu.
– Yhteinen tahtotila on selvä. Rauman kaupungin on vastattava huutoon ja käytävä neuvotteluita raumalaisen opettajankoulutuksen turvaamiseksi myös jatkossa.
Otanlahdesta uusi idea
Valtuutetut tekivät myös omia nostojaan liittyen budjettiin. Jasmin Määttä (ps.) poimi budjetista ilonaiheeksi 100 000 euron varauksen osallistavaan budjetointiin. Summa kasvoi merkittävästi aiemmasta 30 000 eurosta.
Sari Petterson (kok.) korosti sivistystoimen yrityskyläyhteistyötä, Pitsikaupungin joulua sekä keskustan kehittämistä.
Sari Seimelä (sd.) nosti Otanlahden kehittämisen yhteydessä esiin uuden idean. Seimelän mielestä urheilukenttä voitaisiin siirtää Uotilaan tai Nanujärvelän koulun yhteyteen ja pesäpallokenttä nykyisen uimahallin tai paloaseman paikalle.
Näin Otanlahteen tulisi lisää tilaa, ja paviljonkia voisi hyödyntää ympärivuotisessa toiminnassa Titi-nallen talona tai muuna viihdekohteena.
Samu Vahteriston (kok.) poiminnat budjetista olivat Uotilan puukoulu sekä Vanha-Lahden kanavaratkaisu, joita hän piti tärkeinä uusien asukkaiden ja lapsiperheiden houkuttelemisen kannalta.
Kehittämiseen irtorahaa
Valtuuston budjettikokouksessa todettiin myös useasti, kuinka päätöksenteko tulee pitää "ketteränä".
Tästä esimerkkinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) piti sitä, että kaupunginhallituksen käyttöön annettiin erilaisia kehittämisrahoja ilman korvamerkintää.
– On haluttu säilyttää nopea reagointikyky, jotta muuttuvan maailman haasteisiin kyetään varautumaan.
Löyhästi laskien budjetissa on sisällä yhteensä jopa 1,5 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen alaisia kehittämisrahoja, joita ei ole tarkasti yksilöity tiettyihin kohteisiin vaan joita kaupunginhallitus voi itse oman harkintansa mukaan käyttää.
Varaukset ovat suunnattuja muun muassa elinkeinoelämän kehittämiseen, elinkeinomarkkinointiin, tapahtumatukeen, strategiaohjelmiin ja sote-uudistukseen liittyviin selvityksiin.
Leppikorpi kiitti myös sitä, että kaupunginhallituksen työskentelyyn on löytynyt yhtenäisyyttä ja ulkopuoliset uhkat ovat muutoinkin saaneet "isot rivit suoristumaan".
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.