Rauman rikostilastot kertovat paluusta kohti normaalia: rikosten määrä vähenee, mutta tutkinta-ajat ovat vielä pitkiä poikkeuksellisten vuosien vuoksi

Vuodet 2020 ja 2021 olivat poikkeuksellisia, mutta viime vuoden tilastot osoittavat paluuta kohti entistä tasoa. Eurajoella rikosten määrä on kasvanut.

Rauman poliisiaseman rikostutkinnassa on panostettu laatuun, vaikka jutturuuhka oli vielä viime vuonnakin poikkeuksellisen kova, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Hiltula.

15 prosentin pudotus rikosten määrässä. Yli 20 prosenttia vähemmän omaisuusrikoksia. Selvitysprosenteissa hienoista kasvua kautta linjan.

Äkkiseltään katsottuna tällä viikolla julkaistut vuoden 2022 rikostilastot ja lukemien muutokset vuoteen 2021 verrattuna näyttävät Rauman kannalta melko hyviltä.

Muutokset ovat ennen kaikkea paluuta kohti normaalia, arvioi Rauman poliisiaseman tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Hiltula.

– Jos katsotaan kahden edellisen vuoden lukuja, varsinkin vuosi 2020 oli täysin poikkeuksellinen rikosten määrässä mitattuna. Vuonna 2021 määrät laskivat jo, ja nyt on tultu jokseenkin vuotta 2020 edeltäneen ajan tasolle, Hiltula toteaa.

Rikoksilla tarkoitetaan tässä jutussa rikoslakirikoksia siten, että liikennerikoksia ei ole otettu huomioon.

Enemmän rikoksia selviää, mutta pidemmässä ajassa

Tutkinnanjohtaja Hiltulaa tilastoissa kiinnostavat erityisesti ne asiat, joihin rikostutkinta pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan: rikosten selvitysprosentit sekä tutkinta-ajat.

Perataan ne läpi ennen hänen kommenttejaan.

Kuten edellä todettiin, selvitysprosentit ovat kehittyneet suotuisasti.

Rikoksista saatiin viime vuonna selvitettyä 62 prosenttia, kun lukema oli edellisvuonna 56 prosenttia.

Pimeinä eli lähtökohtaisesti vailla epäiltyä poliisille tulleista rikoksista selvitettyä saatiin 28 prosenttia. Kasvua oli lähes 10 prosenttiyksikköä.

Samaan aikaan tutkinta-ajat ovat kuitenkin kasvaneet. Tutkinta-aikaa mitataan vuorokausina aktiivisen esitutkinnan aloittamisesta siihen, kun esitutkinta päätetään eli juttu siirtyy syyteharkintaan.

Keskimääräinen tutkinta-aika oli viime vuonna 162 vuorokautta. Edellisvuonna lukema oli 121 vuorokautta, joten kasvua oli yli kolmanneksen verran.

Edellisvuosien jutut edelleen prosessissa

Tutkinta-aikojen pitenemisen Hiltula näkee liittyvän kiinteästi kahden edellisen vuoden rikosmääriin.

– Vanha juttumassa on edelleen ruuhkauttanut meidän tutkintaamme. Kasvu selittynee suurimmaksi osaksi sillä. Juttuja on edelleen ollut meillä prosessissa, Hiltula sanoo.

Se, että selvitysprosentit ovat samaan aikaan parantuneet, kertoo tutkintatoimien laadusta, Hiltula näkee.

– Suuresta juttumäärästä huolimatta olemme panostaneet juttujen selvittämiseen ja sarjoittamiseen. Olemme selvittäneet pimeitäkin rikoksia ja rikossarjoja.

Huolellinen esitutkinta vie aikaa.

– Mitä enemmän kiviä käännetään, vääjäämättä se vaikuttaa myös tutkinta-aikaan.

Tutkinnanjohtaja uskoo positiiviseen kehitykseen

Mitään isoja resurssimuutoksia viimeisen parin vuoden aikana ole tapahtunut niin, että niillä olisi ollut suoranaista vaikutusta lukemiin.

Vasta pidemmällä aikavälillä nähdään, miten tutkinta-ajat kehittyvät.

– Kun rikosmäärät alkavat pudota entiselle tasolle, uskon, että se näkyy tutkinta-ajoissakin laskevana trendinä, sanoo rikoskomisario Kimmo Hiltula.

Eurajoella raju kasvu rikosten määrässä

Rauman poliisiaseman alueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Eura ja Eurajoki.

Oheisessa jutussa on käsitelty nimenomaan Raumalla tapahtuneita rikoksia. Eurassa trendit ovat hyvin samansuuntaisia.

Eurajoella taas eivät: rikosten määrä kasvoi vuodesta 2021 viime vuoteen peräti 34 prosenttia.

Varsinkin omaisuusrikoksissa nähtiin huima yli 60 prosentin kasvu, kun edellisvuoden 157 omaisuusrikoksesta noustiin 253 omaisuusrikokseen.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Hiltula ei pysty antamaan yksiselitteistä vastausta siihen, miksi näin on.

– Kiinnitin tilastoissa asiaan huomiota. Pitäisi tutkia tarkemmin, mistä se johtuu, ja seurata asiaa pidemmällä aikavälillä, Hiltula pohtii.

Eurajoella ainakin ilkivalta on ollut toistuva ilmiö, jota ovat Länsi-Suomenkin palstoilla esiin nostaneet niin kunnan sivistysjohtaja kuin paikallinen kauppiaskin.

– Tämä voi olla yksi asia, joka osaltaan vaikuttaa, vaikka ei se meillä tutkinnassa varsinaisena ilmiönä näy. Kenttäväki on asian kanssa useammin tekemisissä.

Esimerkiksi vahingonteot menevät kyllä omaisuusrikosten kategoriaan.

– Mutta kasvua on ollut kauttaaltaan kaikissa omaisuusrikoslajeissa, myös petoksissa ja varkauksissa, Hiltula toteaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut