Rauman saaristoon haetaan lupaa peräti 15 uudelle rysäpaikalle – "Kestävään kalastukseen tietysti pyritään"

Vaasassa kaupunki asetti vesilleen täyden pyydyskalastuskiellon ahvenen kutuajaksi. Ympäristönsuojelupäällikön mielestä vastaavaan ei ole Raumalla tarvetta.

| Päivitetty

Rauman kaupungin vesialueille haetaan lupaa isorysien pitämiseen peräti 15 kokonaan uudessa paikassa.

Kohteet sijaitsevat Aikonmaan kaakkoispuolella, Karvatin saaren liepeillä sekä Petäjäksen ja Kaskisten välisessä salmessa. Missään näistä ei ole aiemmin myönnettyjä rysälupia.

Luvanhakijana on Pullan Kala Oy. Hakemuksen mukaan 60-metrisiä rysiä olisi kerralla käytössä enintään kuusi.

Kalastuslain mukaan isorysää saavat käyttää vain kaupalliset kalastajat, joiden tulee lisäksi saada Rauman kalastusmääräysten mukaan rysälupa ympäristö- ja lupalautakunnalta.

Keväällä kohteena särkikalat

Hakemuksen mukaan rysillä on tarkoitus pyytää keväisin särkeä ja lahnaa sekä loppusyksyllä ja talvella haukea, ahventa ja madetta.

Erityisesti särjen ja lahnan kalastus poistaa merestä ravinteita. Lisäksi pohjaa tonkivien särkikalakantojen pienentäminen vähentää ravinteiden vapautumista merenpohjasta. Molemmat hillitsevät rehevöitymistä.

– Katsoisin tällä pyynnillä olevan hyvät vaikutukset alueen kalakannoille, hakemuksessa todetaan.

Rysä tai muu pyydys ei kuitenkaan yleensä valikoi saalista lajin perusteella, ja siksi ratkaisevaa on sijainti ja pyyntiaika. Erityisesti keväisen pyydyskalastuksen salliminen on herättänyt rannikolla kritiikkiä.

Vaasa asetti täyskiellon

Esimerkiksi Vaasan kaupunki päätti vastikään kuukauden mittaisesta pyydyskalastuskiellosta, jolla on tarkoitus suojella keväällä kutevan ahvenen kutukantaa ja mahdollistaa kannan elpyminen. Päätöksen pohjana oli Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijalausunto (lausunnon voi ladata tästä: vaasa_ahvenen_rauhoitus_lausunto.pdf).

Keskustelua kevätpyynnistä on käyty myös Raumalla.

Kaupungin vesille asetettiin esimerkiksi keväinen verkkokalastuskielto kalakantojen suojelemiseksi jo 1990-luvulla. Tuolloin kaupallisia rysiä ei ollut käytössä Rauman saaristossa.

– Siinä mielessä kalastus on kyllä tehostunut, myöntää Rauman ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen.

Hän sanoo, että kaupungille on tullut kritiikkiä aiemmin myönnetystä rysäpaikkaluvista ja ahvenen kutuajasta. Kohteena on kuitenkin ollut Hyvärisen mukaan lähinnä Varttikarin alue.

Luken Vaasan kaupungille antama lausunto on tuonut kritiikkiin lisäpontta.

"Eivät parhaiksi arvioidulla alueella"

Potentiaalisia ahvenen poikastuotantoalueita on mallinnettu valtakunnallisessa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (Velmu).

Lautakunnan käsittelyyn tulevan hakemuksen rysäpaikoista 11 sijoittuu mallinnuksen mukaan suotuisille, mutta vain yksi yksi paikka erittäin suotuisalle ahvenen poikastuotantoalueelle.

Hyvärinen ei silti näe keväistä rysäpyyntiä merkittävänä uhkana Rauman saariston ahvenkannalle.

– Nyt kyseessä olevat rysäpaikat eivät ole ahvenen poikastuotantoalueiksi arvioitujen alueiden parhaiksi arvoidulla alueella Aikon Leppäkarin paikkaa lukuunottamatta, hän perustelee.

Raumalla eri linja

Lisäksi Hyvärinen painottaa, että kevätkalastuksessa on kyse muusta kuin ahvenista.

– Särkien pyynnin pitäisi olla mahdollista.

Hyvärisen mielestä Luken Vaasaan tekemä asiantuntijalausunto ei sellaisenaan sovellu Raumalle, sillä esimerkiksi kalastuspaine on hänen mukaansa Vaasassa suurempi.

Hän ei myöskään ole täysin samaa mieltä Luken asiantuntijoiden kanssa siitä, kuinka suoraan ahvenen kutukannan koko vaikuttaa saalismäärään.

– Kalojen varhaisen sukukypsyyden ansiosta ahvenkanta kestää kalastusta varsin hyvin.

Lautakunnassa tiistaina

Lupahakemus on ympäristö- ja lupalautakunnan käsittelyssä tiistai-iltana. Hyvärinen muistuttaa, että lautakunta pohtii asiaa vesialueen omistajana ja kuntalaisten kannalta.

– Kestävään kalastukseen tietysti pyritään. Ahvenkannan heikkeneminen ei ole kenenkään etu.

Pohjaesityksessä luvat myönnettäisiin pääosin hakemuksen mukaisesti.

Lupa-aika kuitekin rajattaisiin vuoden 2024 loppuun, kun hakija tavoittelee kahta vuotta pidempää lupa-aikaa. Lyhentämistä perustellaan sekä kaupungin oman että valtion vesialueita koskevan Metsähallituksen lupakäytäntöjen yhtenäisyydellä.

Erityisesti Petäjäksen ja Kaskisten välille haettavat rysäpaikat ovat vilkkaasti liikennöidyn venereitin varrella. Myös Karvatinkloppien vesillä on melko runsaasti veneliikennettä.

Siksi pyydykset tulee esityksen mukaan merkitä näillä aluella erityisen hyvin ja varustaa muun muassa valoilla.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut