Rauman sote-järjestöt toivovat työlleen arvostusta – "Emme ole ryhmä tomppeleita, jotka haluavat viettää aikaa yhdessä."

Hallituksen osoittama tuki kompensaatiorahoituksen muodossa lämmittää toimijoiden mieliä myös Raumalla.

Hallituksen budjettiriihestä kuului keskiviikkona hyviä uutisia myös järjestökentälle. Hallitus lupasi kompensoida Veikkauksen vuoden 2020 tuoton aleneman täysimääräisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sote-järjestöille osoitetaan ensi vuonna vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatiota on tulossa 347 miljoonan euroa.

Hallituksen ilmoitus otettiin ilolla vastaan myös Rauman sote-järjestöissä.

– Taitaa olla työhistoriani ensimmäinen kerta, kun Säätytalon portailla sanottiin, että järjestökenttää halutaan Suomessa tukea, sanoo Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala.

Rahaa paikallisille toimijoille

Iloisesta uutisesta huolimatta, katsoo Rauman sote-järjestökenttä tulevaisuuteen huolestuneena.Vuosi 2022 tulee olemaan jälleen vaikea.

Järjestötoimintaan myönnetyt rahat valuvat isojen keskusjärjestöjen taskuihin. Paikalliset toimijat ovat jo vuosia jääneet vähemmälle.

– Rahat pitäisi saada ohjattua ihmisille ja heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, ei kalliisiin rakenteisiin ja hallintoon, sanoo Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n toiminnanjohtaja Päivi Lavonius.

Raumalla toimii myös paljon yhdistyksiä, joiden taustalla ei ole katto-organisaatiota. Yksi on Rauman Seudun Työnhakijat ry.

– Olemme itsenäisiä toimijoita, jolla ei ole ison organisaation taustatukea saatavilla. Viime vuosina on näkynyt myös se, että rahaa on haluttu valtakunnallisesti ohjata keskusjärjestöille, yhdistyksen puheenjohtaja Ilse Vauhkonen sanoo.

Palvelujen vaikuttavuus esiin

Rahoitusta myönnettäessä on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota myös palvelujen vaikuttavuuteen. Ennen puhuttiin vain palvelun piiriin hakeutuneiden pääluvusta. Nyt halutaan nähdä myös se, millaista muutosta ja vaikutusta palveluilla on saatu.

– Tuo suuntaus on hyvä, vaikka välillä vaikuttavuutta on vaikea tarkkaan mitata. Ihmisen kokemaan muutokseen vaikuttaa aina moni muukin asia kuin vain järjestöltä saatu apu tai tuki, pohtii Rauman Mielenterveysseura ry:n ja Kriisikeskus Ankkurpaikk’an toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen.

Toiminnan vaikuttavuuden arviointi on tärkeää myös yhdistyksen oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Ongelmat kasaantuvat todella nopeasti

Länsi-Suomi pyysi sote-yhdistyksiä pohtimaan, mikä Raumalla muuttuisi tai olisi toisin, jos järjestöjä ei olisi olemassa. Vastauksista muodostuva kuva oli varsin synkkä.

– Ihmisten terveydentila heikkenisi huomattavasti ja tulisi hyväksikäyttöä. Vertaistuki ja arjen apuna oleminen loppuisi kokonaan. Ennaltaehkäisevän työn määrä romahtaisi. Sairaalajaksot lisääntyisivät ja läheisten taakka kasvaisi merkittävästi, Lavonius luettelee.

Samalla linjalla ovat muutkin toimijat. Lisäksi avunsaantiaika pidentyisi merkittävästi, mikä näkyisi perheiden ja lasten hyvinvoinnissa. Ongelmat alkaisivat kasaantua nopeasti.

Esimerkiksi pelkästään korona on lisännyt kriisikeskukseen tulevien puheluiden määrää ennätyksellisesti.

– Työpoissaolot, perheväkivalta ja -surmat sekä itsemurhat lisääntyisivät. Se puolestaan tarkoittaa inhimillisten kärsimysten lisäksi sitä, että yhteiskunnan kustannukset kasvaisivat reippaasti, Eskelinen lisää.

– Ja mitä tapahtuisi meidän kaikille yhdistyksissä toimiville vapaaehtoistyöntekijöille? Jokainen vapaaehtoinen on meillä äärettömän tärkeä.

Järjestötyö on halpaa

Sote-järjestöjen edustajat ovat samaa mieltä myös siitä, että jos heitä ei olisi, olisi Rauman kaupungin valtionosuustaakka entistäkin suurempi. Kunta joutuu maksamaan valtionosuuksia takaisin, jos se ei ohjaa aktiivisesti ihmisiä kuntouttavan työtoiminnan pariin.

Viime vuonna Rauman kaupunki joutui maksamaan saamistaan avustuksista valtiolle takaisin 1,7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuo summa noussee 300 000 eurolla.

– Kunnilta jäisi isot rahat saamatta ilman järjestöjä. Lisäksi täytyy muistaa, että järjestötyö on aina halpaa, on sen hinta sitten mikä tahansa, verrattuna viranomaistyöhön, Vauhkonen toteaa.

Yksikin syrjäytynyt on liikaa

Katulähetys ja Rauman Seudun Työnhakijat jakoivat viime vuonna yhteensä yli 40 000 ruokakassia. Myös tämä apu jäisi raumalaisten ulottumattomiin ilman järjestöjä.

– Pelkästään meidän osalta se tarkoittaisi 200 raumalaistaloutta, laskee Rauman Seudun Työnhakijoiden toiminnanohjaaja Irene Rasila.

Katulähetys kohtasi puolestaan viime vuonna 204 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Kohtaamiset tapahtuivat muun muassa harrastus-, hanke-, ja asumistyössä. Nuoret näkyivät merkittävästi myös ruoka-avun piirissä.

– Jos meitä ei olisi, nämäkin nuoret olisivat todennäköisesti syrjäytyneet. Yksi syrjäytynyt ihminen puolestaan maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa, Katulähetyksen Janne Rantala toteaa.

Vähättelyä ja tiedonpuutetta

Sote-järjestöjen roolia vähätellään edelleen helposti. Toimijat ovat kuulleet toimintaansa kuvattavan muun muassa ”puuhasteluna”. Lisäksi monen päättäjän tietämys esimerkiksi Rauman seudun järjestökentästä on olematon.

– Se hämmästyttää minua aina vaan uudestaan. Olemme kuitenkin iso sosiaaliala, joka täydentää virallisia palveluja, Rauman Seudun Työnhakijoiden Vauhkonen sanoo.

Järjestöissä työskentelee sosiaalialan ammattilaisia ja niissä on paljon osaamista.

– Emme ole vain ryhmä tumpeloita, jotka haluavat viettää aikaa yhdessä, Ankkurpaikk’an Eskelinen tuhahtaa.

Raha on myös edelleen iso tabu järjestötoiminnassa. Siitä ei saisi puhua missään yhteydessä.

– Faktaa on kuitenkin se, että rahaa tarvitaan, jotta palveluja pystytän tarjoamaan, Rantala toteaa.

Sote-järjestöt lukuina

Rauman Seudun Katulähetys ry.jäseniä: 72vapaaehtoisia: 50työntekijöitä: 32liikevaihto: 2 miljoonaa euroa

Rauman Seudun Työnhakijat ry.jäseniä: 400vapaahetoisia: 90työntekijöitä: 9liikevaihto: 850 000 euroa

Rauman Mielenterveysseura ry/ Kriisikeskus Ankkurpaikkjäseniä: 120vapaaehtoisia: 60työntekijöitä: 10liikevaihto: 630 000 euroa.

Rauman Seudun Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry.jäseniä: 150vapaaehtoisia: 25työntekijöitä: 2,5liikevaihto: 150 000 euroa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut