Airin Kuronen oli poikkeuksellinen taiteilija, sanovat Rauman taidemuseon museointendetti Heta Kaisto ja Emil Cedercreutzin museon johtaja Henry Flinkman. Rauman taidemuseon kokoelmissa on useita Kuroksen piirroksia. Aineistoa täydentävät Cedercreutzin museon luovuttamat digitaaliset aineistot. Raumalla syntynyt, mutta viimeiset 10 vuotta Harjavallassa asunut Kuronen on yksi kesän Rauma Triennalen taiteilijoista.
Tässä juttusarjassa kerromme ennakkoon kesällä Rauman taidemuseossa avautuvasta Rauma Triennalesta.Raumalla syntyneen, mutta viimeiset vuotensa Harjavallassa asuneen Airi Kurosen taide on jättänyt pysyvän jäljen molempien kaupunkien taidemuseoiden johtajiin.
– Airi oli ensimmäinen taiteilija, joka aloittaessani taidemuseon intendenttinä teki minuun valtavan suuren vaikutuksen. Selasin kokoelmia ja kun löysin hänen teoksensa ja mietin, että mitä tämä on? Hän oli näkijä-tekijä, jonka luoman ehjän maailman pystyi tunnistamaan jo yhdestä kuvasta, Heta Kaisto Rauman taidemuseosta kertoo.
Emil Cedercreutzin museon johtaja Henry Flinkman tunsi Kurosen henkilökohtaisesti. Hän arvelee, että taiteessaan persoonallinen ja erottuva Kuronen näki enemmän kuin me muut, avasi ovia, joita muut eivät näe – ja siirsi näkemänsä kuulakärkikynällä paperille.
Kurosen omaperäinen ja yksityiskohtainen taide onkin kuin fantasiakertomus satuolentoineen. Mielikuvitukselliset hahmot eivät mahdu perusnormien mukaan määriteltyihin kaavoihin – elävät olennot voivat olla osa kasveja tai ihmisiä.
– Airi Kurosen maailma oli hyvin sallivaa, sinne kuuluivat kaikki, Kaisto sanoo.
Kurosen omaperäinen taide syntyi kuulakärkikynällä paperille.n
Yksi kesän taiteilijoista
Ajankohtaiseksi Aili Kurosen tekee Raumalla se, että hän on yksi kesän Rauma Triennalen taiteilijoista. Teemaltaan teokset istuvat Kaiston mukaan hienosti näyttelyn teemaan, joka nostaa esille monia omanlaisiaan maailmoja luovia taiteen tekijöitä.
– Airi oli yksi ensimmäisistä taiteilijavalinnoista.
Triennale tarjoaakin Kaiston mukaan myös "hyvän tavan katsoa lähelle", museon omiin kokoelmiin.
– Ihanaa nostaa valtakunnallisessa kontekstissa esille Kurosen tapainen ilmiömäinen taiteilija.
Kaikki Kuronen Raumalle
Taiteilijan tuotanto ja häneen liittyvä arkistomateriaali on nyt koottu Rauman taidemuseoon. Museo on saanut kokoelmiinsa tuoreen teoslahjoituksen Kurosen perheeltä ja sitä täydentävät Emi Cedercreutzin museon luovuttamat digitaaliset aineistot, jotka sisältävät muun muassa taiteilijan kirjoittamia tekstejä.
– Airin perintöä tulee ehdottomasti säilyttää täällä Rauman taidemuseossa, sillä Rauma oli se paikka, joka teki hänestä taiteilijan, museonjohtaja Flinkman sanoo.
Kurosen teoksia taidemuseossa on muutama kymmenen, osa valmiita piirroksia, osa luonnoksia.
– Pidän arvokkaana sitä, että kaikki tieto Kurosen taiteesta on nyt löytänyt kodin täältä meiltä ja on tutkijoiden saavutettavissa, Kaisto sanoo.
Taiteilija löytyi kirjastosta
Kuronen ei ollut elinaikanaan kovin tunnettu taiteilija. Hänen teoksiaan oli esillä Emil Cedercreutzin museossa 2017 ja Rauman taidemuseossa muutama vuosi aiemmin.
Rauman taidemuseon näyttely 2010 oli ensimmäinen iso oma näyttely aiemmin kirjaston tiloissa töitään esitelleelle taiteilijalle.
– Olo on aika hämmentynyt, jopa pelästynyt. En olisi ikinä uskonut pääseväni näin pitkälle, kertoi Kuronen tuolloin Länsi-Suomelle.
Näyttelyssä piirustukset oli koottu pienemmistä osista teipillä yhteen.
– Koen usein pienen paperin ahdistavana, silloin piirtäminen ei pääse kunnolla valloilleen, taiteilija kertoi.
Kirjastosta taiteilijan löysi myös Emil Cedercreutzin museon museonjohtaja Flinkman, joka muistelee hämmästelleensä taiteilijaa, joka myi teoksiaan Harjavallan kirjastossa varsin huokeaan hintaan.
Tuhosi työnsä kahdesti
Intensiivinen luomisvimma purkautui taiteilijalla myös tuhoisana. Molempien museonäyttelyiden päätyttyä Kuronen repi kaikki työnsä. Armottomasti itseensä suhtautuva taiteilija hävitti teoksiaan usein myös ennen näyttelyitä. Toisaalta se museonjohtajien mukaan on taiteilijan oikeus.
– Teosten repiminen on osa niiden historiaa, sanoo Flinkman.
– Mikä on teoksen elinkaari? Se on kiinnostava kysymys, kaiken taiteen ei tarvitse aina olla ikuista, Kaisto pohtii.
Taiteilijana Kuronen oli itseoppinut ja piirtäminen oli jatkunut lapsesta saakka. Iso vaikutus teoksiin oli sairaudella, hebefreenisellä skitsofrenialla, jota hän sairasti vuosia.
ITE-Satakunnassa -julkaisu (2021) esittelee taiteilijan kertomalla, että hän työskenteli öisin purkamalla päivällä kokemansa ja kuvittelemansa asiat ihmisten hyvyydestä ja pahuudesta.
Vastakkaisten voimia taistelusta huolimatta Kurosen piirrokset eivät ole pelottavia tai ahdistavia, ja sarvipäisissä piruissakin on lempeä puolensa.
– Katse oli kaunis, Kaisto sanoo.
Airi Kuronen 1968–2018
Syntyi Raumalla, asui viimeiset kymmenen vuotta elämästään Harjavallassa.
Rauman taidemuseossa on kokoelma Kurosen piirroksia ja luonnoksia.
Kuronen on yksi Rauma Triennale 2022: Imagine! Mitä jos! -näyttelyn taiteilijoista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.