Käsikirjoittaja Harold Kent (Juha Kulmala) ja hänen vaimonsa Emma (Veera Tapanainen) ovat juuri muuttaneet uuteen moderniin kotiinsa, jossa kaikki toimii digitaalisesti. Asunto sijaitsee Englannin kanaalin varrella vastavalmistuneen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Talossa ei vielä pariskuntaa lukuun ottamatta asu muita.
Näytelmän muut henkilöt ovat Haroldin pitkäaikainen työpari Paul Riggs (Timo Julkunen) ja rikostarkastaja (Mona Lehtola).Haroldin ja Paulin yhteistyö rakoilee ja keskinäiset välit hiertävät pahaenteisesti, ja Harold onkin sitä mieltä, että heidän olisi otettava taukoa toisistaan.
Tästä käynnistyy yllättävien käänteiden murhamysteeri Kylmä murha Rauman teatterissa. Enempää ohjaaja Otto Kanerva ei paljasta.
Viilaamalla valmiiksi
Kylmä murha on näytelmä, jossa tekniikalla on normaalia teatteriesitystä suurempi merkitys. Ohjaaja kuvaileekin näyttämötekniikkaa viidenneksi roolihahmoksi. Kentin kodissa kaikki käynnistyy, syttyy ja sammuu teknologian avulla.Teknisten ratkaisujen ja tehosteiden runsaus on vaikuttanut myös näytelmän valmistumistapaan, jota on ohjaajan mukaan tehty pilkkomalla esitys palasiksi ja viilamalla yksityiskohtia.
Katsojaa viedään
Kuunnelmasarjasta Knalli ja sateenvarjo tutun käsikirjoittajan Edvard Taylorin 1990-luvulla kirjoittama näytelmä ehti lojua vuosia suomentaja Mikko Viherjuuren pöytälaatikossa ennen teatterisaleihin pääsyään. Sitä on ennen Raumaa esitetty Tampereella, Kemissä ja Loimaalla. Suomen ensi-ilta oli Tampereella seitsemän vuotta sitten.
BBC:llä käsikirjoittajana ja tuottajalla liki 40 vuotta työskennelleellä Taylorilla oli kolme tavoitetta Kylmää murhaa kirjoittaessaan.
– Hän halusi, että näytelmässä on draamaa, hiukan komediaa, jännittäviä juonenkäänteitä ja muutama kohtaus, joka pelästyttää yleisön. Toiveena tietenkin on, että myös Raumalla saavutamme nämä, ohjaaja Kanerva sanoo.
Katsoja ei teatterin penkille istahtaessaan tiedäkään, mitä hän saa. Välillä häntä jopa johdetaan tietoisesti harhaan.
– Toisaalta teksti myös palkitsee katsojan.
Kanervaa viehätti näytelmässä myös Taylorin kirjoitustapa, jota hän kutsuu sokerin sirotteluksi.
– Se toteutuu aina, kun alkaa tuntua siltä, että joku asia laahaa: sekaan lisätään teemaa uudistava elementti, joka hätkähdyttää katsojan.
Ei valmista ratkaisua
Haroldin työparia Paulia esittävä Timo Julkunen kuvailee Kylmän murhan tekoa herkulliseksi juuri tekstin yllätyksellisyyden vuoksi.
– Lähtökohta on erilainen kun tehdään uutta näytelmää, jolloin katsojalla ei ole takaraivossaan ratkaisua valmiina, kuten vaikka Hiirenloukussa, jonka moni oli jo nähnyt televisiossa tai näyttämöllä.
Kylmä murha oli teksti, joka näyttelijän mukaan vei metsään jo sitä lukiessa ja pysyäkseen kärryillä näyttelijän piti palata taaksepäin monta kertaa.
Haastetta riittää myös katsomossa. Tampereella tiettävästi oli sellaisiakin katsojia, jotka kävivät esityksessä useaan eri kertaan, jotta saisivat vastaukset kaikkiin mieltä askarruttamaan jääneisiin kysymyksiin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.