Rauman telakalla havaitut koronatartunnat ovat nousseet otsikoihin syys–lokakuun vaihteessa, eikä kerta ole pandemian aikana ensimmäinen. Viime keväänä telakalla jylläsi vielä kertaluokkaa pahempi paikallinen epidemia, joka ajoi koko kaupungin jonkinlaiseen kriisitilaan.
Nytkään tilanne ei ole ollut helppo. Tuoreimmat saatavilla olevat eli keskiviikkona julkistetut lukemat kertovat, että telakan testauksissa on 17.9. alkaen havaittu yhteensä 194 tartuntaa.
Moni raumalainen on varmasti pohtinut, miksi epidemia pääsi leimahtamaan telakalla jo toistamiseen, vaikka kevään tilanne pakotti telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiukentamaan koronakäytäntöjään entisestään.
Kysyimme sitä ja muita asioita RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaalta.
Mikä meni vikaan? Miksi tartunnat pääsivät tällä tavoin telakalla leviämään tiukoista käytännöistä huolimatta?
Se on vaikea kysymys. Tartunnan saaneista yli puolet on ollut vähintään kertaalleen rokotettuja. Siitä ja omista rajoituksistamme huolimatta tauti on päässyt leviämään.
Ympäröivän yhteiskunnan avautuminen kiivaaseen tahtiin on varmasti edesauttanut asiaa.
Luontaisista syistä telakan sisällä ollaan lähellä toisia, mutta turvavälineistä on huolehdittu.
Onko "koronakuri" telakalla löystynyt ajan myötä? Ovatko työntekijät väsyneet käytänteisiin?
Koronaohjeista on pidetty kiinni. Oma kysymyksensä on, miten yksittäisessä kohteessa työ mahdollistaa maskin käytön.
Lähtökohtamme on, että maskia on pidettävä päällä. Me emme ainakaan sitä (maskin käyttämättä jättämistä) ole mitenkään sallineet.
Kun tartuttavuus on korkea, vaikutus ympäristöön on todella nopea.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että jos rokottautumisen vaatiminen telakka-alueella työskenteleviltä olisi lain puitteissa mahdollista, yritys tekisi niin. Arkistokuva: Juha Sinisalo
Vaatisitteko telakalla työskenteleviltä korona- tai rokotustodistusta, jos se olisi lainsäädännöllisesti mahdollista?
Kyllä ehdottomasti.
Haluamme ensinnäkin, että töihin tulevat ainoastaan terveet ihmiset.
Toiseksi voi todeta, että jos ihmisten rokottamisella saadaan aikaan suojaa mahdollisilta tautitapauksilta, se on yhtiön ja työnantajan edun mukaista.
Miten tartunnat jakautuvat kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman kesken?
Merkittävä osa tartunnan saaneista on ulkomaalaisia. Painottaisin kuitenkin sitä, että yli puolet on vähintään kerran rokotettuja.
Onko teillä tietoa siitä, kuinka moni tästä mainitsemastanne enemmistöstä on kahdesti rokotettuja?
Sitä tietoa minulla ei valitettavasti ole.
Miten tästä eteenpäin? Aiotaanko käytäntöjä vielä kiristää entisestään? Millaisilla keinoilla tämän toistumista voitaisiin välttää?
Epidemian huippu on nyt toivon mukaan nähty. Ensi viikon alussa suoritetaan vielä viimeiset varmennustestaukset, ja näin saadaan tilanne toivon mukaan tältä erää päättymään.
Viime kevään myötä tuodut käytännöt ovat olleet pitkään tehokkaita. Nyt meidän pitäisi saada varmempi ymmärrys siitä, mistä tartunnat lähtivät liikkeelle.
Tiettyjä asioita varmistellaan vielä yhteistyössä viranomaisten kanssa, esimerkiksi sitä, ovatko maskisuosituksemme olleet riittävän tiukkoja ja ovatko maskityypit olleet oikeita.
Ykkösasia olisi ihmisten rokottautuminen.
Ottaako RMC:n johto vastuun tapahtuneesta?
Kyllähän me tietysti olemme luoneet ne olosuhteet, joissa tämä tilanne on päässyt syntymään.
Tilanne on todella ikävä, eikä kukaan varta vasten halua, että tällaista syntyy.
Moni ihminen on tehnyt päivätyötään sen eteen, että koronaa on saatu telakka-alueella torjuttua. Se, että nämäkään järjestelyt eivät ole riittäneet, on tylsää ja surullista.
Kohta puolitoista vuotta tätä on tehty yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ja silti näin käy. Tuntuu välillä kohtuuttomalta. Mutta näin se kohtelee.
Esimerkiksi työntekijöiden majoitusasioihin meillä ei täyttä määräysvaltaa ole, mutta koitamme myötävaikuttaa parhaamme mukaan. Näiden mahdollisuuksien rajoissa meidän täytyy yrittää tilannetta turvata.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.