Poikkeuksellisen lämmin kesäkuu on siivittänyt uimakauden lentävään lähtöön Raumalla. Uimareita on silmämääräisesti nähden riittänyt useilla uimarannoilla, kuten Bergströminlammella eli Pärskällä sekä Saharannassa. Uimavalvojia ei kaupungin uimarannoilla kuitenkaan ole. Vain maauimalassa on uimavalvonta. Miksi näin, vs. liikuntatoimenjohtaja Ari Rajamäki?
– Uimavalvontaa ei ole meidän uimarannoillamme katsottu tarpeelliseksi. Joskus sitä on mietittykin, kun resursseja on ollut enempi, Rajamäki kertoo.
Rajamäen muistin mukaan Raumalla on viimeksi ollut uimavalvoja Pärskällä, mutta siitäkin lienee parisenkymmentä vuotta aikaa.
– Jos mennään uimaan, joko oma uimataito riittää tai sitten pienten lasten kohdalla on vanhempien velvollisuus huolehtia turvallisuudesta, Rajamäki linjaa.
Aikuinen käsivarren mitan päässä
Vanhempien tai muuten lasten mukana rannalla olevien aikuisten vastuuta ei tosiaankaan voi kiistää, sanoo myös Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) asiantuntija, kouluttaja Niko Nieminen.
– Lapsi on aina vanhemman vastuulla siellä rannalla, olipa siellä valvojia tai ei. Lapsia tulee valvoa herkeämättä riittävän lähellä, mielellään käsivarren mitan päässä. Vanhemman on siis pakko olla lähellä, Nieminen painottaa.
Hyvä ohje on, että pienen lapsen tulisi olla rannan ja vedessä olevan aikuisen välissä. Silloin aikuinen on syvemmällä ja lapsi pystyy leikkimään turvallisesti.
– Jos mukana on paljon lapsia ja paljon aikuisia, silloin aikuisten täytyy päättää, kuka pitää lapsista huolta.
Yksi lapsi hukkunut tänä kesänä
Kun aikuinen on lasten kanssa rannalla, somen selaaminen tai lehtien lukeminen ei Niemisen mukaan käy päinsä.
– Lapsi ei osaa kertoa, kun vedessä tulee joku hätä. Hukkuminen tapahtuu hiljaa ja se tapahtuu nopeasti. Siksi lapsi tarvitsee aikuisen aktiivista ja tarkkaa valvontaa.
Tänä kesänä on SUH:n tilastojen mukaan hukkunut vain yksi lapsi. Onnettomuus sattui Helsingissä kesäkuun puolivälissä.
– Hukkumiskuolemat ovat totta kai vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta se on kuitenkin edelleen yksi yleisimmistä alle kouluikäisten lasten tapaturmaisista kuolinsyistä.
Valvoja ei ole lapsenvahti
Uimavalvonnan merkitys uimarannoilla on Niemisen mukaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevä.
– Rantavalvoja tuo rannalle turvaa ja ylläpitää yleistä turvallisuutta. Riippuu rannan käyttöprofiilista, kävijämäärästä ja riskianalyysista, tarvitaanko rannalle uimavalvojaa, Nieminen toteaa.
Yksi asia on hänen mukaansa kuitenkin selvä: rantavalvoja ei ole mikään lapsenvahti.
– Ei ole rantapelastajan harteilla katsoa lasten perään, jos aikuiset ovat muualla. Valvoja koettaa pitää uimareita silmällä parhaansa mukaan, mutta pitää muistaa, että kaikkea ei voi nähdä.
Yyterissä on uimavalvoja, satoi tai paistoi
Porissa Yyterin uimarannalla on ollut uimavalvonta vuodesta 2007 lähtien.
Mittava ja suosittu hiekkaranta ei kävijämääränsä tai kokonsakaan puolesta vertaudu Rauman rantoihin, mutta kysyimme mielenkiinnosta Porin kokemuksia ja näkemyksiä uimavalvonnasta.
Porin kaupunki toteuttaa uimavalvonnan ostopalveluna, jonka toteuttaa Kuntoa kansalle -markkinointinimellä toimiva yritys.
– Yyterissä on valvonta joka päivä kahdestatoista kuuteen kahden kuukauden ajan, kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Satoi vettä tai paistoi, valvoja on paikalla, kertoo yrittäjä Sami Hautaniemi.
Pieniä haavoja, ei pahoja havereita
Uimavalvonta on Hautaniemen mukaan ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä.
– Ohjeistetaan missä on vessat ja suihkut, mistä löytyy eri palvelut. Pieniä haavoja paikkaillaan, jos joku on saanut pienen haavan varpaaseen niin siihen laitetaan laastari, Hautaniemi kuvailee.
Kolmentoista vuoden aikana vakavia onnettomuuksia ei rannalla ole sattunut – onneksi.
– Kesällä 2015 oli yhtenä päivänä kova tuuli ja aallokko. Silloin oli tilanne päällä, ja yksi valvoja joutui muutaman ihmisen vedestä noukkimaan, kun lapsilla ja aikuisillakin oli vaikeuksia päästä vedestä pois kovien virtausten vuoksi. Sen pahempaa ei ole käynyt.
"Kustannustehokasta brändityötä"
Yrittäjä uskoo, että näkyvä valvonta on uimareille tärkeää ja tuo tiettyä turvallisuuden tunnetta.
– Ja onhan se kaupungin näkökulmasta tietynlaista markkinointia ja brändityötä. Se on palvelua ja saa ihmiset kokemaan, että paikallisista uimareista välitetään ja pidetään huolta, Hautaniemi luonnehtii.
Mitä uimavalvonnan järjestäminen kaupungille sitten maksaa per kesä?
– En viitsi summia julkisesti kertoa, mutta sanotaan, että kyllä se on kustannustehokasta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.