”Rauma on just oikean kokoinen kaupunki. Täällä voi toteuttaa suomalaisen unelman”, sanoo tuore kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen. Kuva: Juha Sinisalo
Satu Saarisella on takana ensimmäinen työviikko Rauman kaupunkikehitysjohtajana. Huomenna maanantaina hän esittäytyy kaupunginhallitukselle.
Saarinen vetää kymmenen hengen tiimiä, jossa on muun muassa yrityspalveluiden, liikenteen sekä markkinoinnin ja matkailun asiantuntijoita.
– Uskon yhdessä tekemiseen. Tavoite ja odotus on, että pystymme entistä paremmin linkittämään eri toimijoita, sanoo Saarinen, joka kuuluu myös kaupungin johtoryhmään.
Kehitysjohtajan työssä tärkeintä on yritystoiminnan edellytysten luominen. Kun firmat työllistävät, saadaan asukkaita ja verotuloja, joilla kustantaa yhteistä hyvää.
Yrityksissä tehdään ketterästi päätöksiä
Saarinen tuntee yrityskenttää. Hän siirtyi kaupungin leipiin Silmäaseman aluejohtajan postilta. Sitä ennen hän teki pitkään töitä pankissa.
– Pankkiajoilta muistan, että yrityksissä tehdään päätöksiä ketterästi. Yrittäjä saattoi suunnilleen soittaa, että uudet koneet ovat pihalla, nyt tarvittaisiin äkkiä rahoitusta, Saarinen naurahtaa.
Vastaavasti kaupungilla pitäisi olla esimerkiksi erilaisia tontteja valmiina yritysten tulla tai laajentaa.
– Uskon kumppanuuteen. Kuullaan tarkalla korvalla, millaisia tarpeita yrityksillä on ja pohditaan yhdessä vaikkapa liikennejärjestelyjä.
Raumalla on vahvoja vetureita, paljon työllistäviä teollisuusyrityksiä.
– Elinkeinorakennetta pitää monipuolistaa, etteivät kaikki munat ole samassa korissa. Erilaiset työpaikat lisäävät myös vetovoimaa.
Korona tuottaa työttömyyttä
Ei juttua työpaikoista ilman mainintaa koulutuksen ja osaavan työvoiman merkityksestä.
– Oppilaitosyhteistyö on tosi tärkeää. Nyt korona on aiheuttamassa rakennemuutoksen. Tietyiltä aloilta tulee työttömiä. Tarvitaan uudelleen koulutusta.
Suomessa eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee uusia nuoria. Tämä johtaa väistämättä työvoimapulaan. Yritykset, valtio ja kunnat tulevat kisaamaan osaajista.
Tässä kisassa jotkin alueet ja alat voittavat, toiset häviävät. Paikallinen esimerkki ilmiöstä on Rauman telakka. Töitä olisi, mutta oman seudun nuoria on pitkään ollut vaikea houkutella metallitöihin. Ainakaan haalarihommiin.
Välivuosi tehdastöissä
Nuorten Saarinen toivoo oivaltavan, ettei ensimmäisen opiskelu- tai työpaikan valinta sanele urapolkua koko iäksi.
– Omakin taustani on ”poikkitaiteellinen”. Ei uran tarvitse mennä vain ylöspäin. Se voi mennä välillä sivullekin.Saarinen liputtaa myös välivuoden puolesta.
– Kun urheilu-ura loppui, olin vuoden Nokialla tehtaassa töissä, vaikka olin saanut opiskelupaikan. Se vuosi opetti paljon. Olen myös sanonut, että jokaisen pitäisi joskus tehdä asiakaspalvelutyötä.
Seutukaupunkien etsikkoaika
Saarinen laskee asuneensa kahdeksassa kaupungissa, Raumalla vuodesta 1999.
– Rauma on just oikean kokoinen! Hyvät palvelut, riittävästi harrastuksia, edulliset asumiskustannukset, luonto lähellä. Täällä voi toteuttaa suomalaisen unelman.
Tämä viesti vain pitäisi saada laajemmin jakoon.
– Korona on pistänyt ihmiset miettimään työ- ja asuinpaikkaansa. Nyt on tämänkaltaisten kaupunkien etsikkoaika.
Matkailun salattu helmi
Matkailussa Saarinen näkee Raumalla paljon potentiaalia.
– Onhan tämä Suomen salattu helmi niin kuin iltapäivälehdessä sanottiin. Meillä on uskomattoman hienoja juttuja: Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki, kansallispuisto, pyöräily- ja kävelymaastot, saaristo ja niin edelleen.
Aina voi kehittää jotain aivan uutta. Saarinen innostuu esimerkiksi Winnovan uusista esports-opinnoista (LS 20.2.). Voisiko Raumasta tulla elektronisen urheilun Vierumäki?
– Kaipaan uusia ajatuksia, kuplan puhkaisemista joka suunnasta. Toivon myös nuorten heittävän kaikenlaisia ideoita, vaikka suoraan minulle, Saarinen sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.