"Tämä on ainutlaatuinen maailmassa", sanoi sahan valvomoa pääjohtaja Ilkka Hämälälle esitellyt sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio.
Metsä Fibren suuren sahan rakennustyöt ovat loppusuoralla Raumanmeren partaalla. Koeajoja on tehty puolentoista viikon ajan.
– Operaattorit ovat jo ajaneet itse sahalinjaa, kertoi sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio.
Koeajot jatkuvat reilun viikon päästä, kun viereisen sellutehtaan vuosihuolto on ohi.
Saha on suunniteltu toimimaan yhdessä sellutehtaan kanssa.
Saha ei tarvitse omaa voimalaa, kun lämpöä ja höyryä saadaan sellutehtaalta.
Vastaavasti sellu saa sahalta kuorta, haketta ja purua.
– Integrointi on kannattavuuden kannalta olennaisen tärkeää. Raumalla siitä syntyy vuositasolla useiden miljoonien eurojen säästö. Ympäristökin kiittää, sanoi Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.
Puulle käyttöä ympäri Suomen
Voinee siis päätellä, että uusi mäntysaha turvaa saman konsernin sellutehtaan tulevaisuuden?
Pääjohtaja nyökyttelee myöntävästi. Hän muistelee, milloin nykyinen sellu Raumalla starttasi ja päätyy oikeaan vastaukseen: alkuvuonna 1996.
– 2030-luvun aikana on isojen uudistusten aika tuossa naapurissa. Metsäliiton ajatus on, että puulle on käyttöä ympäri Suomen. Siksi sellu ja nyt saha tänne päätettiin sijoittaa. Sijainti yhden Suomen suurimman metsäteollisuuden sataman läheisyydessä on iso plussa, totesi Hämälä.
Sellutehtaan alkuvaiheet Hämälä tuntee hyvin, sillä hän oli sen rakennus- ja starttivaiheessa projekti- ja käyttöinsinöörinä.
Yhteinen visio huomisen työelämästä
UPM:n tuotantolaitokset seisoivat Paperiliiton lakon takia alkuvuodesta toistasataa päivää. Metsän tehtaat sen sijaan tekivät samaan aikaan tuotteita ja tulosta. Mikä eron selittää?
– Me saimme neuvoteltua yrityskohtaiset sopimukset. Tavoitteena on yhteinen visio siitä, millaiseksi haluamme työelämän kehittyvän pitkällä aikavälillä. Sitten mietitään pääkeinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Pyrimme siihen, ettei neuvotteluista poistuisi voittaja ja häviäjä, vaan kaksi voittajaa, kuvasi Hämälä.
Millainen yhteinen visio olisi?
– Alalle tullaan tyypillisesti heti koulun jälkeen, joten pitkät työurat ovat ihan normaaleja. Avainkysymys on miten ihmiset pidetään työkykyisinä ja motivoituineina 40 vuoden ajan.
Pääjohtaja puhuu joustojen puolesta
Yksi vastaus on tarjota mahdollisuus kehittyä ja edetä töissä.
– Opitaan uutta, saadaan uusia tehtäviä ja uusia vastuita. Tällä uudella sahalla töitä tehdään pääosin keskusvalvomossa. Se avaa mahdollisuuksia työkiertoon esimerkiksi sellutehtaan puolella.
Hämälä puhuu myös joustavien työaikajärjestelyjen puolesta.
– Yksilöille enemmän mahdollisuuksia tehdä välillä enemmän tai vähemmän ja vaihtaa työaikoja elämäntilanteen mukaan. Useimpien motivaatiota parantaa, ettei tarvitse ryskiä samaa seemaa 40 vuotta.
Hämälän mukaan joustavuus onnistuu, kun työntekijöillä on laajaa osaamista.
Rauman saha käyntiin elokuussa – Kemissä budjetti petti
Tutustuimme Rauman sahaan pääjohtaja Ilkka Hämälän kanssa. 140 metriä pitkä sahalinja tekee vaikutuksen.
Varsinkin, kun projektinjohtaja Harri Haapaniemi ja sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio nostivat esille faktoja sahausnopeudesta (hurja) ja uudesta teknologiasta (vau!).
Tällaista ei ole missään muualla, kertoivat ylpeinä. Yksittäiset linjan osat ovat ostettavissa laitetoimittajilta.
– Linjan kokonaisajatus on tässä se juttu. Se on meidän, korosti Hämälä.
– Täällä tehdään vaativia tuotteita, ja isoja määriä, sanoi Haapaniemi.
Rauman projekti on edennyt koronasta huolimatta aikataulussa. Koeajot ovat käynnissä ja laitteistoa säädetään.
Pääjohtaja Hämälän mukaan varsinainen tuotantoajo alkaa elokuussa.
Metsän väki voi koputtaa puuta – vaikkapa sahan lattian mäntylankkuja – että myös budjetti ilmeisesti pitää. Kaupat tehtiin ajoissa ja kaikki komponentit saatiin Raumalle.
– Kemissä jouduimme jo mukaan inflaatiopiikkiin. Uuden sellutehtaan hinta on noussut 250 miljoonaa euroa, Hämälä kertoi.
Kemin kustannusarvio on nyt 1,85 miljardia euroa. Rauman saha maksaa "vain" noin 200 miljoonaa euroa.
Kierroksemme sahalla päättyy valvomoon. Se on vaikuttavin kaikista.
– Ainutlaatuinen maailmassa, tiivisti sahanjohtaja.
Näyttöruutuja on valtavasti, aseteltuna kaarevasti. Operaattorien paikat on merkitty: saha, tuore, riku, rima, kuiva, pake.
– Yksi pääperiaate suunnittelussa oli jatkuva käynti. Kun saha pyörii kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa, investointi tuottaa aina, kertoi Hämälä.
Tuotanto 24/7 tai tes-kielellä 3/7 nostaa huimasti tuottavuutta. Etenkin, kun ajatus on, ettei ihmisten tarvitse puuhun käsin koskea missään vaiheessa.
– Sahahomma on ollut vähän puuhastelua. Tämä on valtava loikka, tuumasi Hämälä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.