"Oijoi, taas tuli komea!" Heikki Holsti ja Pekka Westerling Kokemäenjoen vesistöjen vesiensuojeluyhdistys KVVY:stä ovat silminnähden innoissaan. On torstaiaamu, ja Raumanjoesta nousee taimenia tasaiseen tahtiin, niin isompia kuin pienempiäkin. Ihan virveleillä miehet eivät kuitenkaan ole liikenteessä, eikä kalastuksella ole virkistystarkoitusta.
Käynnissä on sähkökoekalastus, jossa kalat tainnutetaan miedolla sähkövirralla ja nostetaan haavilla ylös.
Sen jälkeen ne mitataan, punnitaan ja osa sirutetaan pit-siruilla. Niiden avulla kalojen liikkeitä voidaan seurata tulevaisuudessa.
– Tässä vaiheessa voi jo sanoa, että positiivinen tulos. Huima määrä taimenia tästä on tullut, toteavat Holsti ja Westerling käytyään läpi vasta ensimmäisen kahdesta tutkittavasta joenpätkästä.
Länsi-Suomi oli paikalla aamupäivällä. Päivän päätteeksi Holsti kertoo puhelimitse, että Kirkkosillan ja Pajasillan väliseltä koekalastusosuudelta taimenia nousi jopa 71. Se on "äärettömän hyvä tulos".
Velvoitetarkkailu antaa tietoa kalakannasta
Rauman kaupungin näkökulmasta tutkimuksessa on kyse velvoitetarkkailusta, kertoo tarkastusmestari Marjo Aikko kaupungin ympäristönsuojelusta.
– Kun on isoja teollisuustoimijoita, niiden toiminnalle pitää olla ympäristölupa, jonka sisältämillä ohjeistuksilla pyritään siihen, että toiminnalla olisi mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Usein niissä on ehtona, että tehdään tällaista velvoitetarkkailua, Aikko selittää.
Tarkkailu voi liittyä vesistön tilaan tai kalatalouteen. Nyt tehtävä tutkimus antaa kaupungille tietoa esimerkiksi siitä, millainen kalakanta Raumanjoessa on ja miten se on kehittynyt.
Lottovoittoa ei osunut kohdalle
Raumanjoen taimenkantaa ei vielä kovin montaa vuotta ole systemaattisesti. Ensimmäiset pit-sirutukset tehtiin vuonna 2016.
Sirutettuja kaloja voidaan seurata kirkkosillan alle asennetuilla lukijoilla, jotka antavat tietoa kalojen liikkeistä.
Yhdessäkään torstaina tutkitussa taimenessa ei ollut aiemmin asetettua sirua. Se olisikin ollut melkoinen lottovoitto: se tarkoittaisi, että kala on palannut vuosien jälkeen jälleen Raumanjokeen.
Onko vanhempia yksi vai useampi pari?
Positiivinen tulos torstailta on se, että joesta löytyi myös nollikkaita eli viime vuoden kudusta syntyneitä taimenenpoikasia. 71:stä yksilöstä nollikkaita oli 22.
Niitä tosin olikin havaittu silmämääräisesti jo aiemmin keväällä.
Alle sormen mittaisia kaloja ei vielä voi siruttaa. Niistä napsaistiin kuitenkin dna-näytteet, joista voidaan nähdä, ovatko poikaset lähtöisin yhdestä vai useammasta Raumanjoessa kuteneesta taimenparista.
– Mitä useampi pari kutee, sitä laajempi geneettinen materiaali saadaan. Mitä laajempi geeniaines, sitä parempikuntoisia taimenia saattaa aikojen saatossa syntyä samaan tapaan kuin missä tahansa lajissa, Aikko kuvailee.
Tutkimukset suoritettiin mahdollisimman rivakasti, minkä jälkeen taimenet päästettiin hetimmiten takaisin veteen.
Raumanjoen kunto on hyvä, mutta se voisi olla vielä parempikin
Raumanjoen taimenet ovat tarkastusmestari Marjo Aikon mukaan nousseet suuremman yleisön tietoisuuteen vasta viime vuosina.
Taimenten kannalta joen tila on Aikon arvion perusteella "ihan hyvä", mutta on siinä vielä parannettavaakin.
– Suhteellisen pienillä toimenpiteillä voitaisiin saada poikastuotantoa vielä parannettua. Joessa voisi olla esimerkiksi lisää sopivia piilopaikkoja kutemiseen ja olemiseen. Virtaaman merkitys on myös iso, Aikko toteaa.
Ensi viikon perjantaina iltapäivällä luvassa onkin Raumanjoen kunnostustalkoot. Tarkoitus on tuoda jokeen soraa ja kiviä ja rakentaa sopivia kutusoraikkoja.
– Koitetaan tehdä Raumanjoen elinympäristöstä vielä ystävällisempi taimenille ja miksei muillekin kaloille.
Taustalla on muun muassa Vaelluskalat ry -yhdistys, joka haluaa aktivoida ihmisiä toimimaan kaupunkipuroluonnon hyväksi.
– Raumanjoessa olisi aika paljon hyvin helposti toteutettavia parannusmahdollisuuksia, joiden avulla taimenet saisivat merkittävästi enemmän jälkeläisiä, sanoi Vaelluskalat ry:n Henrik Kettunen Länsi-Suomelle elokuussa (LS 14.8.).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.