Citymarketin katolle asennettiin aurinkovoimala vuonna 2019. KUVA. arkisto/Juha Sinisalo
Aurinkosähkö on kasvanut Raumalla jo merkittäväksi sähköntuotannon muodoksi.
Rauman Energian (REO) sähköverkossa eri kokoisten aurinkosähkövoimaloiden nimellisteho on nykyisin yhteensä yli 2,4 megawattia. Lähes kaikki saadaan sopivissa olosuhteissa myös järjestelmistä ulos ja käyttöön.
Tähän aikaan vuodesta sillä on huomattava rooli koko kaupungin mittakaavassa.
– Reilut kaksi megawattia on aurinkoisena kesäpäivänä suunnilleen kymmenen prosenttia tuntitehosta, kertoo REO:n verkkojohtaja Marko Silokoski.
Lukema on aurinkosähkön valtakunnallisiin tuotantohuipputunteihin verrattuna peräti kaksi- ja puolikertainen.
Verkossa on lähes 200 voimalaa
Yleensä voimalat mitoitetaan niin, että kaikki niiden tuottama sähkö tulisi käytettyä paikan päällä. Tämä johtuu siitä, että taloudellisesti oma käyttö on monin verroin kannattavampaa kuin myynti.
Valtaosa raumalaisvoimaloista pystyy kuitenkin syöttämään tarpeen tullen sähköä "kotikiinteistön" ohella myös verkkoon.
Aurinkosähkövoimaloita on REO:n verkossa tällä hetkellä yli 180. Määrään sisältyvät niin pienet kotivoimalat, askelta isommat yritysten voimalat kuin kaupungin suurimpiin kuuluvat teollisuuden ja kaupan voimalatkin. Lisäksi Raumalla on viime vuosina asennettu aurinkosähköä esimerkiksi taloyhtiöihin ja maatilojen tuotantokäyttöön.
– Ja kasvu jatkuu, Silokoski huomauttaa.
Muutamalla suurella iso osuus
Määrällisesti ylivoimainen enemmistö Suomeen asennetuista aurinkosähkövoimaloista on esimerkiksi omakotitalojen tai pienten yritysten omaa energiankulutusta tukevia, hyvin pieniä yksiköitä.
Ei siis ole yllätys, että tilanne on sama Raumallakin.
– Yli 90 prosenttia on alle kymmenen kilowatin voimaloita, Silokoski kertoo.
Yli kahden megawatin kokonaistehoon pääsemiseksi kaupungissa on kuitenkin tarvittu erityisesti yritysten isoja, yksittäisiä investointeja aurinkosähköön.
Rauman neljä suurinta kaupan ja teollisuuden aurinkosähkövoimalaa vastaavat yhdessä peräti noin 1,5 megawatin nimellistehosta.
Ympäristö edellä, mutta eurotkin vaikuttavat
Osa yritysten investoinneista on niiden omia, osa on toteutettu sähkön ostosopimuksella.
Ainakin tähän saakka pääpontimena tuntuu monessa yrityksessä olleen halu panostaa ilmastoratkaisuihin kuin ensisijaisesti miettiä aurinkosähkön tuomia taloudellisia hyötyjä.
– Voimalan tuottama sähkö on ollut välillä edullisempaa ja välillä kalliimpaa kuin markkinasähkö. Hankinta on nimenomaan ympäristöinvestointi, sanoo Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen toimitusjohtaja Timi Luukkonen.
Ympäristötekijät olivat pääsyy hankintaan myös Lääkärikeskus Minervassa.
– Päätöstä helpotti investointiin saatu tuki, vahvistaa toimitusjohtaja Heimo Ylitalo.
Hän kuitenkin uskoo, että pidemmän päälle investointi kannattaa myös taloudellisesti. Näkymät ovat hyvät, sillä voimalan sähköntuotto on parin vuoden aikana ylittänyt ennakko-odotukset.
Samoin on käynyt telakalla.
Aurinkosähkö sopii hyvin kauppaan
Yrityksissä aurinkosähkövoimaloiden takaisinmaksuajaksi on laskettu yleensä kymmenkunta vuotta. Sen jälkeen sähköä pitäisi syntyä vielä 10-20 vuotta.
– Aurinkovoimalainvestointi on ympäristöteko, mutta myös investointina kannattava, muotoilee K-ryhmän kauppapaikkajohtaja Jukka Anttila.
S-ryhmässä nähdään myös, että asiaan kannattaa panostaa eurojenkin takia.
–Voimalat ovat kaupan kohteissa taloudellisesti kannattavia investointeja, vakuuttaa Tommi Riski kaupparyhmälle sähköenergiaa tuottavasta S-Voimasta.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tässä on huomioitu Business Finlandin kautta tuleva valtion investointituki.
Keulan kehityspäällikkö Jyrki Maula sanoo osuuskaupan olleen tyytyväinen voimalan tuomiin hyötyihin. Aurinkosähkö sopii luonnollisista syistä erityisen hyvin juuri kauppakiinteistöihin.
– Kaikki tuotto käytetään hyödyksi varsinkin kylmälaitoksiin, jotka kesällä käyvät isoilla tehoilla.
Jyrki Maulan esittelemän Prisman aurinkovoimalan asennusta ollaan tässä kuvassa vasta aloittamassa. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Lakarin voimalaa virittelevä yhtiö: Rakentaminen alkuun ehkä jo keväällä
Suunnitelmaa Suomen suurimpien joukkoon kuuluvan aurinkovoimalan rakentamisesta Lakarin teollisuusalueelle ei ole haudattu.
– Näen toteutusnäkymät tällä hetkellä hyvänä. Rahoituksen strukturointi on paraikaa käynnissä ja toivon, että virallinen investointipäätös pystyttäisiin tekemään vielä tämän vuoden aikana, sanoo CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast Länsi-Suomelle.
Hankkeen toteutuminen nostaisi aurinkosähkön tuotannon Raumalla ja Satakunnassa aivan toiseen mittaluokkaan kuin tällä hetkellä.
Sopimus vuoden loppuun
Yhtiöllä on ollut aurinkosähkövoimalaa varten Lakarissa suunnitteluvaraussopimus jo vuodesta 2016 saakka.
Nykyinen sopimus koskee yli 40 hehtaarin kokoista aluetta, jonne olisi mahdollista rakentaa jopa lähes 18 megawatin (MW) eli 18 000 kilowatin nimellistehoinen voimalakokonaisuus. Se on yhtä suuri kuin Harjavallan suurteollisuuspuistoon suunniteltu aurinkosähkövoimala.
Suomessa on pari 100-200 megawatin jättivoimalasuunnitelmaa sekä muutamia 20 megawattia lähenteleviä. Suurin jo rakenteilla oleva kokonaisuus on vasta noin 12 MW, joten mittakaava Raumalla on valtakunnallisestikin melko suuri.
Rauman kaupunki myöntyi viime vuonna jatkamaan suunnitteluvaraussopimusta tämän vuoden loppuun.
Integroiduilla etu
Trastin mukaan investointipäätöstä on jarruttanut suurten ja niin sanottujen vapaasti seisovien aurinkovoimaloiden kannattavuus.
Tämä johtuu erityisesti siitä, että esimerkiksi katoilla sijaitseviin, rakennuksiin intergroituihin voimaloihin on saanut valtion investointitukea. Kun sähköenergia käytetään paikan päällä, vältytään myös siirtomaksuilta.
Isojen, erillisten voimaloiden tilanne on toinen, mikä on heikentänyt investointien houkuttelevuutta. Nyt ollaan Trastin mukaan kuitenkin murrosvaiheessa.
– Teknologia sekä sähkö- ja päästömarkkinat kehittyvät tällä hetkellä erittäin nopeasti ja niin positiivisesti, että uskon, että
Lakarin suurta aurinkovoimalaa Raumalla päästäisiin rakentamaan jo mahdollisesti ensi keväänä tai kesänä, hän sanoo.
Pohjoismaiden suurin
Kannattavuusnäkymien muutoksesta Suomessa kertoo myös se, että Uudenkaupungin Kalantiin viritellään koko Pohjoismaiden suurinta aurinkosähkövoimalaa.
IBV Suomi aikoo hankea lupia peräti 300 hehtaarin alueelle sijoittuvalle voimalalle. Sen nimellisteho voisi olla jopa yli 150 megawattia.
Suunnitelmien mukaan rakentaminen alkaisi Mannersuon teollisuusalueella vuonna 2023 ja sähköntuotanto heti seuraavana vuonna.
Suurimmat aurinkosähkövoimalat
Keräsimme tietoja Rauman, lähikuntien sekä Suomen suurimmista ja jo toiminnassa olevista aurinkosähkövoimaloista.
Mikään taho ei ylläpidä virallista tai ainakaan julkista tilastoa aiheesta. Siksi oheiset listat eivät ole täysin kattavia ja niissä saattaa olla puutteita.
RAUMA
LÄHIKUNNAT
SUOMI
Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan yleensä standardoituna piikkitehona (esim. kWp ja MWp). Koska kyse on käytännössä samasta asiasta kuin nimellistehossa, käytämme yksinkertaisuuden vuoksi artikkelissa tätä termiä sekä kilowatti- ja megawattitunteja.
Aurinkosähkö Suomessa
Lähde: Energiavirasto
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.