Rehtorilla syvä huoli lukiolaisten jaksamisesta - Otaan muutto oli Matti Saarivuoren työuran vaikein paikka

Ei se höttöpuhetta ole, vaan iso ongelma, sanoo 40 vuotta opettajan töitä tehnyt Rauman Lyseon lukion rehtori Matti Saarivuori.

Hän tarkoittaa lukiolaisten jaksamisesta käytyä vilkasta keskustelua.

Kun Rauman lukiot yhdistettiin Saarivuoren johdolla, kiinnitettiin opiskelijoiden ohjaukseen ja huoltoon erityistä huomiota.

– Meillä on kolme kokopäiväistä opinto-ohjaajaa, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Silti olen syvästi huolissani opiskelijoiden jaksamisesta, Saarivuori sanoo.

Lukio ei saisi olla pelkkää suorittamista

Lukiolaisten kokemaa painetta lisää esimerkiksi korkeakoulujen valintajärjestelmän muutos. Yhä suurempi osa paikoista jaetaan suoraan ylioppilastodistusten perusteella.

Saarivuori pitää kehitystä ongelmallisena.

– Ei minustakaan olisi lukion arvosanoilla koskaan maisteria tullut. Yliopistojen pääsykokeisiin paahdoin niin, että olisin päässyt kaikkiin neljään, joihin hain.

Saarivuori pelkää, että lukiosta tulee liian kovaa suorittamista ja isoja valintoja pitää tehdä heti ensimmäisellä luokalla.

– Vain houkka vähättelee ihmisenä kasvun merkitystä, toteaa Saarivuori 29 rehtorivuoden kokemuksella.

Kahden lukion kannalla, ja väärässä

Raumalla oli tämän kirjoittajan nuoruudessa neljä lukiota. Ensin yhdistettiin Lyseo ja Aronahde Yhteislyseoksi, sitten suurlukioon liitettiin myös Raumanmeri ja Uotilanrinne.

Saarivuori oli kahden lukion kannalla – ja väärässä.

– Kaksitoista lukuvuotta on todistanut, että yksi lukio on ihan jees, kun ikäluokat vielä pienenivät.

"Lukio jätettiin heittopussiksi"

Suurlukiota varten Aronahdetta remontoitiin ja laajennettiin. Muutostyöt suunniteltiin ja toteutettiin hyvin. Hankintoihin osoitettiin riittävät määrärahat.

Siksi talon väelle oli ankara pettymys, kun kaupungin tilatoimikunta yllättäen hääti lukion.

– Jäimme heittopussiksi. Sanottiin, että Uotila tarvitseekin meidän tilamme.

Lukiossa sitä oli vaikea ymmärtää, saati hyväksyä.

Joulukuussa 2014 kaupunki päätti, että Lyseon lukio aloittaa seuraavana syksynä Otan koulussa.

– Se oli työelämäni vaikein paikka. Jouduin konfliktiin esimiesteni kanssa, kun ilmoitin, että emme muuta. Ei pysty, ei ehdi. Kaupunginvaltuusto onneksi lykkäsi muuttoamme vuodella eteenpäin.

Otasta saatiin toimiva lukio

Rehtori joutui taistelemaan, jotta muuton reunaehdot kuten liikuntasalin rakentaminen toteutuivat.

Esimiehet vaativat rehtoria sulkemaan suunsa ja antoivat kirjallisen varoituksen. Saarivuori jatkoi julkisen paineen luomista sosiaalisessa mediassa, koska koki velvollisuudekseen puolustaa kouluaan.

Lopputulosta hän pitää hyvänä.

– Toivottavasti lukio saa olla täällä pitkään. En vain voinut kuvitellakaan, millainen vääntö asianmukaisten tilojen saamiseksi pitää käydä. Kyllä se heijastui terveyteen ja yksityiselämään. Alan olla niin puhki, että iloitsen, kun pian pääsen vapauteen, Saarivuori huokaa.

Mieluummin ihmisiä kuin pohjaeliöitä

Miksi sinusta tuli opettaja, Matti Saarivuori?

– Pääsin Turun yliopistoon opiskelemaan vesibiologiaa. Sitten, 5562 pohjaeliön naamaa mikroskoopin läpi tuijotettuani, tajusin haluavani olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Päätin suuntautua opettajaksi.

Saarivuoresta tulikin vakaumuksellinen opettaja.

– Bilsa, esimerkiksi geenien toiminta, on huikean kiehtovaa. Haluan kertoa siitä toisille ihmisille. Oppituntien pitämisestä olenkin nauttinut työssäni kaikkein eniten.

Miksi sitten rehtoriksi?

– Kymmenen vuotta opettajahuoneen ja luokan välillä käveltyäni huomasin, että haluan enemmän dynamiikkaa elämään. Halusin mennä eteenpäin, ottaa haasteita vastaan. Niitä onkin riittänyt. Ilman vaikeuksia en kuitenkaan olisi kasvanut yhtä paljon henkisesti. Ei siis kaduta, summaa Saarivuori.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.