Reikä vaatteessa ei tarkoita ”roskistuomiota” – Trenditietoinen hoitaa paikkaamisen tyylillä

Paikka saa ja sen pitääkin näkyä vaatteessa.

| Päivitetty

Ennen muinoin parsitut vaatteet viestivät köyhyydestä, nyt ne kertovat kantajansa ympäristötietoisesta asenteesta. Nyt paikoissa saavat räiskyä värit, kuviot ja vaikka metsäneläimet.

Parsiminen ja paikkaaminen ovat nousseet muutamassa vuodessa maailmalla suureen suosioon.

Somevaikuttajien esiin nostama käsite visible mending on jo eräänlainen muoti-ilmiö.

Vaikka ilmiöt usein tulevat ja menevät, niin paikkaaminen ei ole pelkästään trendi. Se on myös vastaus kestävämpään kuluttamiseen.

– Tämä on yksi vastareaktio pikamuodille. Kuinka voin hyödyntää hyvää ja laadukasta vaatetta pidempään? Arvostus tuotteita kohtaan on kasvanut, mutta se ei näy vielä kaikkien ajattelussa. Tekstiilijätettä syntyy edelleen valtavasti, Taitoliiton viestintäkoordinaattori Johanna Aydemir kertoo.

Some kuvia pullollaan

Taloustutkimuksen vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan noin 48 prosenttia suomalaisista harrastaa säännöllisesti käsitöitä.

Ihmisten huoli maapallon kantokyvystä on lisännyt tiedon tarvetta tuotteiden alkuperästä sekä kiinnostusta oppia valmistamaan, korjaamaan ja huoltamaan tuotteita itse.

Vuonna 2021 Taitoliitto valitsi parsimisen ja paikkauksen vuoden käsityötekniikaksi. Sen jälkeen suosio on Suomessa noussut kohisten.

Kuvapainotteiset somealustat pursuavat käyttäjien jakamia kuvia näyttävistä paikoista ja parsimisteknikoista.Erityisen suosittuja ovat japanilaistekniikat sashiko ja boro.

Kaikki niihin liittyvät kurssit varataan hetkessä täyteen.

Sashikossa ja borossa ihmisiä viehättää helppous. Somealustojen visuaali-nen viesti on: minäkin osaan tuon.

– Niihin ei tarvitse edes ompelukonetta. Voi vain pistellä vapaasti menemään vaikka farkunpolveen, Aydemir sanoo.

Vain lankaa ja neulaa

Yksi sashikon ja boron erityisosaajista on Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen.

Helminen on pitänyt tekniikoista kursseja Varsinais-Suomen alueella vuodesta 2019 – viimeisen puolentoista vuoden ajan myös verkossa. Kurssit ovat aina täyttyneet.

– Tekniikoita on tuotu tähän päivään. Somemaailmasta näkee, että rauhoittumisen ja paikkaamisen kulttuuri on nyt suosiossa.

Myös Helminen muistaa lapsuudestaan 60- ja 70-luvulta paikattujen polvien olevan merkki köyhyydestä.

Nyt hän iloitsee, että elämisen merkit saavat näkyä. Paikattu vaate voi olla kantajalleen jopa vielä rakkaampi.

Sashiko- ja boro-tekniikoiden opetteluun ei vaadita kuin terävää neulaa ja kirjontalankaa.

Sashikossa pistoja voi tehdä vapaasti. Japanilaistekniikassa on omat pistojen pituudet, mutta pienessä paikkauksessa pituudella ei ole niin suurta merkitystä.

Boro-tekniikassa sen sijaan laitetaan tilkkuja päällekkäin. Reunojen ei tarvitse olla huoliteltuja kuteen yleensä tilkkutöissä.

– Jos innostuu enemmän, voi opetella tekemään koristeellisia kuvioita ja lisätä niitä korjaamiseen. Tekniikat tarjoavat hurjasti erilaisia mahdollisuuksia, Elina Helminen huomauttaa.

Uusi, vanha juttu

Vielä paikkaamisen suosio ei ole näkynyt katukuvassa. Johanna Aydemirin mukaan kädentaidon messuilla sen sijaan paikattuja kyynärpäitä näkyy.

Samoin Helminen on huomannut, että kurssilaisten yllä näkyy upeita kirjontatöitä.

– Pitkän linjan käsityöharrastajat eivät ole koskaan parsimista ja paikkaamista unohtaneetkaan, Johanna Aydemir sanoo.

Pientä pistoa ja tilkkua tilkun päälle

Sekä sashiko että boro ovat japanilaisia tekniikoita, jotka kehitettiin 1600-luvulla.

Tuon ajan Japanissa kangas oli kallista ja ilma saarella kylmä. Vaatteissa käytetty hamppu ei myöskään ollut kovin kestävää

Lämmittävyyden ja kestävyyden lisäämiseksi ommeltiin kaksi hamppukangasta yhteen. Myös kaikki mahdollinen paikattiin.

Sashiko tarkoittaakin pientä pistoa. Boro sen sijaan on vapaasti suomennettuna ”tilkkua tilkun päälle”.

Joitain vanhoja boro-tekstiilejä, kuten kimonoita, on säilynyt näihin päiviin asti. Tallessa on myös Tanaka

Chuzaburon kokoelmaan kuuluva 14 kiloa painava nukkumapeitto Donja, johon on mahtunut koko perhe alle.

– Boro-tekstiileissä on upeita sommitelmia. Ja onhan se aina eri, kun jotain on korjattu ajatuksella ja henkilökohtaisesti, Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen kertoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut