Samkin kampusalueen alla sijaitsevissa kallioissa on entisiä öljyvarastoina toimineita luolia, jotka voisivat mahdollisesti sopia kaukolämmön varastointiin. Kyseessä olisi miljoonaluokan hanke, ja toistaiseksi kyse on vasta yhdestä haarasta monien skenaarioiden joukossa.
Rauman Energia (REO) ja Rauman Biovoima selvittävät merikoulun mäellä olevien luolastojen käyttömahdollisuuksia lämpöakustona.
Asia liittyy kaukolämmön tulevaisuusskenaarioihin, ja hanke kulkee REOn vuosien 2023-2025 strategiassa nimellä "Kaukolämmön tuotantovisio".
– Sen yhteydessä selvitämme erilaiset mahdollisuudet. Investointeja tehdään sitten mahdollisesti vuoden 2025 jälkeen, kertoo toimitusjohtaja Marko Haapala.
Yhtiöllä on edessä investointeja kaukolämmön tuotantoon, mutta lämmön varastointia selvitetään tuotantotavoista erillään ja niiden mahdollisista muutoksista riippumatta.
– Lämpövarasto ei ole strategisesti mikään prioriteetti, vaan enemmänkin mahdollisuus joissain skenaariossa.
Öljyvarastot tulivat turhiksi
Samkin kampusalueen alla sijaitsevissa luolissa on varastoitu öljyä sekä yksityisten yritysten että huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainakin osa luolastoista on ollut käyttämättömänä jo pitkään.
Lämpövaraston tai -akuston ideana on lämmön lataaminen mahdollisimman halpana ja purkaminen mahdollisimman kalliina aikana. Mahdollisen investoinnin taloudellinen järkevyys perustuisi tähän hintaeroon ja siitä kertyvään hyötyyn.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että REO välttyisi akuston ansiosta mahdollisimman pitkälle käynnistämästä esimerkiksi polttoöljyä käyttäviä huippulämpölaitoksiaan kovimmilla pakkasilla.
Eurojen ohella säästettäisiin siis ympäristöä.
Lämpöä päiviksi tai viikoiksi
Haapalan mukaan kyseessä olisi todennäköisesti miljoonaluokan hanke.
Kallioluola ei olisi kausivarasto, jossa varastoitaisiin kesällä tuotettua lämpöä talveksi. Kyseessä olisi sen sijaan päivien tai korkeintaan viikkojen varastointiaika.
Ainakin periaatteessa akusto hillitsisi myös erilaisiin tuotantokatkoksiin ja -häiriöihin liittyviä riskejä.
– Se riippuu tietenkin siitä, siitä kuinka suuri varastokapasiteetti on ja millä teholla sitä puretaan, Haapala huomauttaa.
Kattila tulee vaihtoikään
Rauman kaukolämpöverkon päätuotantolaitos on REOn osaksi omistama ja UPM:n operoima Rauman Biovoima. Sen toinen kattila lähestyy elinkaarensa ehtoota, minkä vuoksi kaupungin energiayhtiö joutuu pohtimaan osallistumista korvausinvestointiin tai kokonaan uutta laitosta.
Biopolttoaineisiin perustuvan tuotannon ohella selvitetään muitakin vaihtoehtoja. Listan kärkipäässä on suurteollisuuden hukkalämpöjen laaja hyödyntäminen lämpöpumppujen avulla.
Asiaa kuitenkin mutkistavat muiden kuin energiayhtiön omat päätökset.
– Tähän vaikuttavat teollisuuden lämmöntarpeet ja se, tuleeko alueelle joskus jotakin uutta toimintaa, Haapala huomauttaa.
Lämpöä saisi jätevesistäkin
Merkittävimmät hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet liittyvät Raumalla nykyisin metsäteollisuusprosesseihin ja yhteispuhdistamon jätevesiin. Pienempiäkin käyttökelpoisia lämmön talteenottokohteita teollisuuskaupungista löytyy.
Kovassa nosteessa olevassa vedyntuotannossa lämpöä syntyisi sivutuotteena erityisen paljon, mutta ainakaan toistaiseksi tällaisia raumalaishankkeita ei ole julkistettu.
– Erilaisia vaihtoehtoja on paljon, ja siksi selvittäminen kestää kauan. Kattilan eliniän takia meillä ei vielä ole kiire.
Lämpövarasto kalliossa
Kallioon rakennettu kaukolämpöakku toimisi Raumalla todennäköisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi Helenin lämpöakustot Helsingissä.
Yksi niistä sijaitsee Mustikkamaan kallioperän entisissä öljyvarastoissa.
Luoliin rakennetussa lämpöakustossa on 26 miljoonaa litraa vettä.
Se lämpenee kaukolämpöverkon energialla ja siirtyy tarpeen mukaan takaisin lämmönvaihtimen kautta.
Valmistuessaan varasto oli Suomen suurin, ja täyteen ladattuna luolissa riittää energiaa kaukolämpöverkkoon noin neljäksi vuorokaudeksi.
Helenin mukaan varaston ansiosta vältetään 21 000 tonnin ilmastopäästöt vuosittain.
Ydinvoima voi vielä olla vaihtoehto, mutta vain riittävän pienenä
Seuraavan tuotantolaitosinvestoinnin kohdalla aika ei ole vielä kypsä, mutta Rauman Energia (REO) on silti kiinnostunut pienydinvoiman mahdollisuuksista.
Yhtiön toimitusjohtaja Marko Haapala katsoo, että paikallinen ydinenergian tuotanto voisi olla realistinen vaihtoehto vasta "hyvin pitkällä" aikavälillä.
– Silloinkin edellytyksenä on mahdollisuus pieniin laitoksiin. Hinta ja kannattavuus tietenkin ratkaisevat, hän sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.