Kuntalaisaloite.fi -verkkopalvelu lanseerattiin suomalaisten käyttöön vuonna 2013. Alkuvuosien muutamista kymmenistä ilmoituksista on edetty tilanteeseen, jossa esimerkiksi tänä vuonna palvelussa on yli 800 julkaistua aloitetta.´Varaa palvelun käyttöön olisi vielä enemmänkin, näkee asiantuntija Nina Suorsa oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.
– Kuntalaisaloite on suoran demokratian ja vaikuttamisen väline jokaiselle kuntalaiselle. Soisin, että palvelua käytettäisiin vielä nykyistäkin aktiivisemmin, Suorsa toteaa.
Räsäsen idea Rauman aloitteista tuorein
Raumalla aloitteita tehdään muutamia joka vuosi. Tähän mennessä eniten aloitteita on tehty viime vuonna. Vuodelle 2020 päivättyjä aloitteita palvelussa näkyy 11.
Tänä vuonna aloitteita on tehty viisi, ja niistä tuorein on kirjattu sivustolle maanantaina. Kyseessä on yrittäjä Riku Räsäsen aloite Rauman kaupungin matkailutoimintojen yhtiöittämisestä omaksi yhtiökseen.
– Mahdollinen matkailuyritys voisi olla 100 % Rauman kaupungin omistama ja voittoa tavoittelematon, mutta näin se pystyisi ottamaan yrityksen hallitukseen kaupungin muita toimijoita ja palkkaamaan toimintaansa ammattitaitoisen/innostuneen vetäjän ja muun tarvittavan henkilökunnan, Räsänen ideoi aloitteessa.
Aloitteeseen kerätään parhaillaan nimiä. Alkuiltapäivään mennessä maanantaina niitä oli kertynyt viitisenkymmentä.
Kaupunginhallitus vastaa tai ohjaa eteenpäin
Nimien keräämistä aloite ei kuitenkaan sinäänsä edellytä. Kuntalakiin oli aiemmin kirjattu kuuden kuukauden määräaika sellaisten aloitteiden käsittelemiselle, joilla oli kunnan asukasluvusta laskettu kahden prosentin kannatus, mutta momentti kumottiin tänä vuonna.
Kuntalain muutoksen perusteluissa todetaan, että kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet "käsitellään toimivaltaisessa kunnan viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä".
– Näen, että se parantaa kuntalaisten aloiteoikeutta entisestään. Kuntaliiton yleiskirjeessä kunnille on muistutettu käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä, sanoo Nina Suorsa.
Raumalla kuntalaisaloitteet ohjautuvat ensin kaupunginhallitukselle, joka tarpeen mukaan ohjaa aloitteita eteenpäin ja pyytää niihin vastauksia eri toimialoilta.
– Kuntalaisaloitteita saisi tulla enemmänkin. Se, että kuntalaiset ovat mukana oman kaupunkinsa kehittämisessä, on nykypäivää. Samaan tähtää myös osallistava budjetointi päätöksenteko, sanoo Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) ja viittaa taannoiseen Mnuu huki -äänestykseen.
Vastaus julkisesti aloitteen yhteyteen
Riku Räsäsen aloite on Leppikorven mukaan erinomainen esimerkki aloitteesta, joka tuo esiin uusia ideoita ja herättää keskustelua.
– Välillä näkee, että aloitteilla haetaan muutosta johonkin yksittäiseen investointiin. Talousarviokäsittelyn korvikkeena aloitteita ei tulisi minusta käyttää, vaan niillä haetaan parhaimmillaan jotain uutta ja oivaltavaa, Leppikorpi muotoilee.
Jokaiseen aloitteeseen pyritään Raumalla viipymättä vastaamaan. Kunnat voivat myös kirjata vastauksensa julkisesti verkkosivuille aloitteen kanssa samaan yhteyteen.
– Tämä on toiminto, jota itse toivoisin kuntien käyttävän. Silloin kuntalaiset pystyvät seuraamaan, mitä aloitteelle tapahtuu, toteaa Nina Suorsa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.