Fingerpori – tuo monen aamukahvipöydän pelastus – siirtyy nyt näyttämölle myös Raumalla. Teatterin syyskauden avaa ensi syyskuussa Pertti Jarlan sarjakuvahahmojen pohjalta tehty samanniminen komedia.
Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva myöntää aluksi epäilleensä sitä, miten sarjakuvien hahmot toimisivat teatterin lavalla.
Sottainen olikin raikas
Nähtyään Fingerpori-näytelmän Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa, hän tuli toisiin ajatuksiin.
– Etukäteen ajattelin, että teatteriesitys olisi jotenkin harmaa ja sottainen, mutta se olikin raikas ja värikäs eikä siinä pyydelty anteeksi. Siitä lähti ajatus, että tämä esitys pitää tehdä myös Raumalle, ja samanlaisella toteuttamistavalla, sanoo Kanerva.
Kanerva kiittelee Petja Lähteen käsikirjoitusta, joka ei ole vain sarjakuvastrippejä toisensa perään, vaan muodostaa juonellisen kaaren.
– Sillä on tietty asia ja tehtävä, jota näytelmän lukuisat henkilöhahmot tukevat.Raumalle sovitettu versio
Lähteen käsikirjoittamaa Fingerpori-komediaa on Helsingin kaupunginteatterin ohella esitetty turkulaisessa Emma Teatterissa.Esitys on sovitettu esityspaikkakunnalle, ja niin tehdään myös Raumalla: Fingerporin kaupunkia uhkaa katastrofi, sillä maan hallitus uhkaa pakkoliittää omaleimaisen paikan Raumaan.
Komedia vilisee Jarlan ilmiöksi nousseita sarjakuvapersoonia Heimo Vesasta, kaupunginjohtaja Homeliukseen, Rivo-Riittaan ja Krapula-Päiviin.
Näyttelijät ovat laskeskelleet, että roolihahmoja on kymmenittäin. Ainoastaan Timo Julkunen pääsee yhdellä roolilla: hän on Heimo Vesa.
Muissa Tero Heinämäen ohjaaman komedian rooleissa nähdään Ninni Kekki, Juha Kulmala, Mona Lehtola ja Raisa Sorri.
Uutta musiikkikomediaa
Syksyn toinen ensi-ilta on uusi musiikkikomedia Sebastian – kahdesti syntynyt. Osku Valveen kirjoittamassa näytelmässä iskelmätähti Sebastianin suosio on laskenut ja entinen kansansuosikki on päätynyt lähiöpubien trubaduuriksi.
Managerilla on kuitenkin suunnitelma, jolla tähteys saadaan jälleen nosteeseen.
Otto Kanervan ohjaamassa komediassa kuullaan 1970-luvulta tuttua musiikkia, mutta esityksen teemat peilautuvat hänen mukaansa nykypäivään.
Näytelmä nauraa julkisuuspelin groteskeille piirteille.
– Esitys pohtii sitä, mitä kaikkea ihminen on valmis suosion ja julkisuuden eteen tekemään.Musiikin sovituksesta vastaa Antti Paranko ja rooleissa nähdään teatterin omien näyttelijöiden lisäksi kuluvallakin kaudella
Raumalla vieraileva Joni Leponiemi.
Ensi-ilta Rauman teatterissa 24. lokakuuta.
Teatterin ohjelmistoa täydentävät vierailuesitykset. Lokakuun 30:s ja 31:nen päivä Raumalla kuullaan huumorilaulu-konsertti
Naurua kolmannella, jossa muun muassa Reino Helismaan, Jope Ruonansuun ja Vesa-Matti Loirin tunnetuksi tekemiä kappaleita tulkitsevat Martti Suosalo, Mikko Kivinen, Otto Kanerva ja kapellimestari Kalle Torniainen muusikoineen.
Syksylle on suunnitteilla myös vieraileva lastenteatteriesitys.
Musiikkikomediaähkyä
Rauman teatterin ohjelmiston kulmakiveksi on viime vuosina muodostunut komedia, erityisesti musiikkikomedia. Kun talven Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä ja sen raikaamat hitit on taputeltu, rallatellaan kesään Leevi and the Leavingsin musiikin tahdissa Mitä kuuluu Marja-Leena -musiikkikomediassa.
Ensi syksyn uusi musiikkikomedia Sebastian – kahdesti syntynyt sijoittuu 1970-luvulle, viime vuonna ohjelmistossa ollut Lallis nostalgioi 1980-luvulle.
Ilahduttavaa on se, että musiikkikomediat ovat pitkälti olleet kotimaisia kantaesityksiä. Silti linja näyttäisi nyt toistavan itseään.
Teatterin ohjelmistovalintoja tunnutaan tekevän lähinnä suuria ikäluokkia ajatellen – he toki ovatkin enemmistö yleisössä – ja johtoajatus on viihdyttäminen. Sen taiteellinen johtaja Otto Kanerva on avoimesti myöntänyt.
Eräs katsoja kuvaili musiikkikomediaa väliajalla todeten, että no, eivät ainakaan tule kotona odottavat tekemättömät työt mieleen.
Mutta teatterilla kenties voisi olla muitakin tavoitteita: katsojan yllättäminen tai ehkä peräti haastaminen?Kenties sille vähemmistöllekin voisi olla tarjolla jotain?
Maarit Anttila
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.