RMC tekee lujasti töitä saadakseen Suomen ja mielellään myös Ruotsin uudet jäänmurtajat rakennettaviksi Rauman telakalla.
1970-luvulla naapurimaat hankkivat yhdessä viisi murtajaa, jotka rakennettiin Suomessa. Nyt tarvitaan uusia, sillä ilmaston lämpenemisestä huolimatta meri jäätyy talvisin.
Ruotsi ja Suomi ovat yhdessä suunnitelleet ja selvittäneet millaisia murtajia kannattaisi hankkia. Murtajan pitäisi avata vähintään 32 metrin levyistä ränniä. Ympäristönäkökulma on myös tärkeä.
Hankintakierros käynnistynee syksyllä.
RMC:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Niinin mukaan meriteollisuus toivoo maiden yhteishanketta, josta tulisi uuden teknologian kehittämisen kärkihanke.
Sellaiseen olisi saatavissa Euroopan unionin koronaelpymistukea, koska murtajien odotetaan täyttävän 2050-luvun vaatimukset uusiutuvalle energialle.
Azipod alkuun Tekesin hankkeena
Meriteollisuuden seminaarissa keskiviikkona Niini korosti julkisten hankintojen olleen aina teollisen menestyksen keihäänkärkiä. Esimerkiksi azipod-propulsion prototyypin hankki valtio väylänhoitoalus Seiliin.
– Se pilotoitiin Tekesin tuotekehitysluotolla. Pienestä alusta on syntynyt Suomeen yli miljardin euron markkina eri yrityksiin. Kun ajattelee koko risteilybisnestä, tätä voi pitää yhtenä onnistuneimmista Tekes-hankkeista, kehui Niini.
– Myös Raumalla rakennettu monitoimimurtaja Fennica toi uutta tekniikkaa, ja sen spin-offina syntyi Steerprop myöhemmin Raumalle, lisäsi Niini.
Meriteollisuus työllistää 30 000
Parhaillaan RMC tavoittelee tiukasti Rajan ulkovartiolaivojen kauppaa Raumalle. Kahden laivan tilauksen yhteishinta on 240 miljoonaa euroa.
RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoi telakkayhtiön tilauskannan nousseet 1,6 miljardiin euroon, kun lähes kahden Tasmanian-lautan kauppa varmistui. Samalla hän tuli vahvistaneeksi TT-Linen tilauksen hinnaksi "liki 550 miljoonaa euroa".
Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson muistutti alan työllistävän Suomessa noin 30 000 ihmistä yli tuhannessa yrityksessä. Noin 9 miljardin euron liikevaihdosta suurin osa on vientiä.
Alueellisten alusten rakentaminen on etu
Jami Jokinen, Länsi-Suomi
Raumalla ei nykyisellään rakenneta laivoja globaaliin liikenteeseen, vaan alueelliseen käyttöön.Se on alaa leimaavan ympäristömuutoksen kannalta etu, sanoo RMC:n myyntipäällikkö Mika Laurilehto.
– Paikallisesti liikkuvilla aluksilla on mahdollisuus käyttääpaikallisesti tuotettua polttoainetta, hän perusteli seminaariin liittyneessä paneelikeskustelussa.
Fossiilittomia vaihtoehtoja laivaliikenteeseen etsitään kiivaasti sekä kansainvälisen meriliikennejärjestö IMO:n että valtioiden kiristyvän sääntelyn vuoksi. Pohjalla painaa ilmastokriisi.
– Vähähiilisiin ja lopulta päästöttömiin laivoihin liittyvä markkina on valtava. Suuri osa koko globaalista laivakannasta tulisi uusia, muistuttaa Meriteollisuus ry:n Elina Andersson.
Laivojen liikeellepaneviksi voimiksi kehitellään muun muassa biopolttoaineita sekä vetyä ja siihen pohjautuvia synteettisiä polttoaineita. Uusien käyttövoimien tiellä on niin teknisiä, käytännöllisiä kuin taloudellisiakin esteitä tai ainakin kynnyksiä.
Laurilehdon mukaan alueliikenteessä kynnykset ovat matalampia. Niin sanottujen vaihtoehtoisten, öljyä korvaavien polttoaineden ohella se tarkoittaa sähkön käyttöä.
Hyvänä esimerkkinä Laurilehto pitää Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteesen pian luovutettavaa Aurora Botniaa.
– Alusta voidaan ajaa esimerkiksi pohjalaisen maatalouden sivuvirroista tuotetulla polttoaineella.
Kaasumoottorien ohella alusta voidaan liikuttaa akuston varassa pelkillä sähkömoottoreilla vähintään lähiliikenteessä.
Myös tuoreeseen Tasmanian-tilauksen kohdalla keskustellaan Laurilehdon mukaan samantapaisista, paikallista ja vihreäksi kutsuttua energiaa hyödyntävistä ratkaisuista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.