Ei saanut helmikuun alussa työnsä Raumalla aloittanut RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen pehmeää laskua vastuulliseen tehtäväänsä.
Normaalisti ensimmäiset viikot kuluvat usein uuteen taloon tutustuessa. Laaksonen sen sijaan joutui heti myrskyn silmään, kun Rauman-telakalla alkoi korona levitä.
Siitä myöhemmin.
Jotkut ovat ihmetelleet miksi Laaksonen vaihtoi suuren Meyer Turun pienempään RMC:hen.
– Kun Turussa johdin varustelutuotantoa, tiimissäni oli yli 500 ihmistä. RMC:llä meitä on yhteensä vain 200. RMC on yhä nuori yhtiö, melkein start up, vertaa Laaksonen.
"Merivoimien korvetit erittäin mielenkiintoisia"
Viidentoista vuoden jälkeen Laaksonen, 38, kertoo tunteneensa, että olisi jonkun uuden aika uralla.
– Jyrki Heinimaan, Timo Suistion ja RMC:n hallituksen ajattelu vakuuttivat minut. Yhtiön rakenne tukee valittua strategiaa. RMC:llä on mielenkiintoinen kattaus. On pitkän linjan osaajia ja nuorta hyvin energistä porukkaa, kuvaa Laaksonen.
Turun-telakka on optimoitu suurten risteilijöiden rakentajaksi, samoin kuin Meyerin päätelakka Papenburgissa Saksassa.Raumalla tehdään matkustaja-autolauttoja – parhaillaan Tallinkille ja Wasalinelle – sekä valtion laivoja.
– Voin oppia täällä jotain uutta laivanrakennuksesta. Esimerkiksi Merivoimien korvetit ovat erittäin mielenkiintoisia.
Telakkatuotannossa kolmannes suomalaisia
RMC:n oma henkilöstö koostuu enimmäkseen toimihenkilöistä. Malli on toisenlainen kuin Turussa, mutta Laaksonen pitää sitä Raumalle oikeana.
– Verkostomalli sopii tähän konseptiin erittäin hyvin. Suomessa on hyviä meriteollisuusyrityksiä. Sitä on järkevä hyödyntää, eikä yrittää koota samaa osaamista moneen paikkaan.
Tuotannon puolella niin Rauman kuin Turun työntekijöistä kaksi kolmasosaa on ulkomaalaisia.
– Meitä kiinnostaa ennen kaikkea, että saamme osaavaa porukkaa. En pidä mahdottomana, etteikö suomalaisten osuus voisi nykyisestä taas nousta. Ilmiö on kuitenkin laajempi. Vähän matalapalkkaisemmissa töissä vierastyöläisten määrä on kasvussa.
Tämän kehityksen voi nähdä niinkin, että tällä tavalla pidetään meriteollisuuden yrityksiä Suomessa ja tarjotaan työtä kymmenilletuhansille.
– Korkean ammattitaidon aloilla, joilla tarvitaan hoksnokkaa, suomalaiset ovat vahvoja. Koneautomaatio, ABB:n podit ja
Wärtsilän moottorit ovat hyviä esimerkkejä.
Hallin rakentamisesta ei vielä päätöstä
Erilaista RMC:ssä on sekin, ettei yhtiö toimi omissa tiloissaan. Raumalla kaupunki osti tunnetusti telakka-alueen kiinteistöineen laitteineen. Kaupungin kiinteistöyhtiö vuokraa niitä RMC:lle ja muille firmoille.
RMC ja kaupunki ovat jo hyvän aikaa pyöritelleet eri vaihtoehtoja sotalaivojen rakentamiseen. Ne kun pitää tehdä omalla linjallaan ja uteliailta katseilta suojassa.
Vaihtoehtoina on mainittu lohkohallin laajentaminen, uuden hallin rakentaminen tai altaan kattaminen.
– Valmistelut etenevät, mutta sen voin sanoa, ettei lopullista päätöstä hallista ole tehty, kuittaa Laaksonen.
Kaikki paukut nyt koronan hillintään
Sotalaivojen, neljän monitoimikorvetin, rakentaminen alkaa ensi vuonna. Aikataulu tarkentuu kun koronan vaikutus selviää.
– Nyt kaikki paukut pannaan siihen, että tilanne normalisoidaan. Vasta sitten arvioidaan projektiemme aikatauluja. Onneksi tilanne on rauhoittumassa.
Kun koronatartuntoja alkoi telakalla ilmaantua, Laaksonen kokosi suuret verkostoyritykset heti palaveriin.
– Yhteinen näkemys oli, että tehdään mieluummin yli kuin alle. Viranomaisten kanssa hyvässä yhteistyössä päivitettyä turvallisuussuunnitelmaa käytiin läpi ja se kuitattiin.
Miten ihmeessä korona pääsi leviämään nähdyllä tavalla?
– Yllätyksenä tuli miten vähäoireisia tapaukset ovat suurimmaksi osaksi olleet. Ei ole ymmärretty jäädä pois töistä ja mennä testiin, kun ei ole ollut kipeä olo. Tämän vuoksi tulemme tekemään satunnaistestauksia jatkossa.
Tasmanian-tilausta ei vielä kuopattu
RMC rakentaa autolauttaa Wasalinelle ja Tallinkille sekä niiden jälkeen neljä sotalaivaa Merivoimille.
Reilu vuosi sitten solmittu australialaisen TT-Linen aiesopimus kahdesta Tasmanian-lautasta purettiin. Varustamon valtio-omistaja halusi selvittää mahdollisuuden rakentaa laivat kotimaassa.
– TT-Linea ei ole vielä kuopattu, paljastaa Laaksonen.
Rajavartiolaitoksella on eduskunnan antama 240 miljoonan euron tilausvaltuus kahden ulkovartiolaivan hankinnalle.
– Myyntiprojekti on meneillään. Innolla olisimme lähdössä tekemään.
Meyer Turku tehnee myös tarjouksen Rajan aluksista.
Suomi ja Ruotsi ovat uusimassa jäänmurtajakalustoaan. Suuri hanke kiinnostaa RMC:tä kovasti. Perinteisiä murtajia ei Raumalla ole rakennettu, mutta monitoimimurtajia tehtiin noin 30 vuotta sitten.
Helsingin telakka on profiloitunut Suomessa murtajien rakentajaksi. Mutta miten hankintapäätöksiin vaikuttaa, että Helsinki Shipyard on nykyisin venäläisomistuksessa?
Viilarin poika, laivatekniikan insinööri ja liigaseuran ex-puheenjohtaja
Millainen on Ville Laaksosen oma urapolku?
– Isä teki pitkän uran Turun telakalla viilarina. Hän muisteli usein laivastoaikojaan. Halusin itsekin laivastoon.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Ville pääsi telakalle kesäduuniin asentajan apulaiseksi.
– Työ tuntui tosi mielenkiintoiselta. Laivastovuoden jälkeen hain ja pääsin Turun ammattikorkeaan. Laivatekniikan insinööriopintojen lomassa jatkoin telakkatöitä.
Meyer Turun leivissä Laaksonen oli 2005–2020.
Uusikaupunki sopivan kompakti
Liedossa varttunut Laaksonen on asettunut Uuteenkaupunkiin, eikä Raumalle muutto ole nyt mielessä.
– Uusikaupunki on sopivan kompakti ja melkein kaikki palvelut löytyvät. Tykkään elämästäni siellä.
Länsi-Suomen palstoilla Laaksonen on aiemmin esiintynyt Korihaiden puheenjohtajana. Seuratoimintaan hän lähti, kun nuorempi pojista aloitti korisharrastuksen.
– Jonkun verran vielä Korihaita tukemassa. Nyt taustoissa on positiivinen draivi, vaikkei se vielä edustusjoukkueen tuloksissa näy, sanoo Laaksonen.
Urheilua huonommin seuranneille kerrottakoon, että Korihait on liigassa viimeisellä sijalla.
– Tarina ja teot ovat oikeantyyppisiä. Näen Korihait ehdottomasti kasvatusseurana, joka tarjoaa paikan kehittyä. Hienoa on ollut nähdä kolme omaa kasvattia liigajoukkueessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.