Suomessa rakennettu jäänmurtaja Atle lähdössä Luulajan satamasta.
Rauma Marine Constructions on pitkään lobannut ahkerasti jäänmurtajien hankintaa. Suomen ja Ruotsin 1970-luvulla Wärtsilän Helsingin-telakalta ostamat kuusi murtajaa ovat elinkaarensa päässä, joten uusia tarvitaan.
Suomi ja Ruotsi ovat pohjustaneet murtajahanketta yhdessä. Ruotsi on pidemmällä, sillä kesäkuussa maan hallitus osoitti 3,4 miljardia kruunua kahden ensimmäisen aluksen hankintaan.
Suomessa ei vielä budjettipäätöksiä ole tehty, vaikka murtajien tarve on yleisesti tiedossa.
- Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat voivat jäätyä talvisin. Lisäksi Suomen ulkomaankauppa nojaa merenkulkuun. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta merikuljetusten tulee olla ympärivuotisesti mahdollisia ja turvattuja, sanoi liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausosaston osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala RMC:n järjestämässä seminaarissa tänään Helsingissä.
Yhteishankkeessa murtajien suunnittelusta on vastannut suomalainen Aker Arctic Technology.
Nyt halutaan perinteisiä murtajia
Ruotsi on linjannut, että murtajat pitäisi rakentaa Euroopassa. Ruotsi on tiedustellut RMC:n valmiutta rakentaa murtajia. Vastaus oli vahva kyllä, sillä RMC pyrkii profiloitumaan paitsi autolauttojen myös valtion laivojen rakentajana.
Suomessa tahtotila lienee, että murtajat tulisi tehdä kotimaassa. Rauman telakalla tehtiin kolme monitoimimurtajaa 1990-luvulla. Idea oli nerokas: kun täällä ei suvella jäitä särjettäväksi ole, voi murtajat vuokrata rahakkaisiin kesähommiin muualle. Alkuun malli toimikin, mutta sitten kysyntä hiipui ja tyrehtyi.
Tällä kierroksella kumpikin maa haluaa perinteisiä murtajia, jotka ovat parempia perustehtävässään. Sellaisia on rakennettu paljon Helsingin telakalla, mutta venäläisomisteisena se tuskin on vaihtoehto nykytilanteessa.
Uuden sukupolven jäänmurtajien on asetettu kovat vaatimukset. Niiden pitää pystyä avaamaan 32 metrin levyistä ränniä nykyisen 24 metrin sijaan. Murtajien tulee kestää kovassa käytössä 50 vuotta.
Ympäristönäkökulma kuuluu nykyisin aina asiaan. Uusien murtajien päästöjen pitää olla 70 prosenttia pienempiä kuin korvattavien.
RMC:lle uusi hallituksen puheenjohtaja
Seminaarinsa yhteydessä RMC kertoi muutoksista hallituksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi tulee vuorineuvos Stig Gustavson. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Konecranesin entisenä toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.
Uutena hallitukseen tuli myös Patrian hankejohtaja Petri Hepola sekä tarkkailijajäsenenä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kaupallinen johtaja Lars-Christian Schauman.
Aiempi puheenjohtaja Mikko Niini jatkaa hallituksessa, samoin jäsenet Karri Haaparinne ja Tuomas Kaitila sekä tarkkailijajäsenenä Jussi Hattula.
Pois hallituksesta jäivät RMC:n perustajaosakkaat Ari Salmi ja Aarno Mannonen.
- Rauman telakka on uudesti syntynyt ja opettelee toimimaan tehokkaasti verkostostrategian mukaisesti. Siinä on päästy jo pitkälle, mutta vielä on myös paljon tekemistä. Uuden toimitusjohtajan avulla voimme päästä siihen kapasiteettiin, mitä alalla Suomessa odotetaan niin telakan toiminnalta kuin teknologialta, Stig Gustavson totesi tiedotteessa.
Uusi toimitusjohtaja aloittaa ensi viikolla
Uusi toimitusjohtaja Mika Heiskanen aloittaa työnsä ensi viikolla.
RMC:n laivaprojektit ovat pitkälti koronan takia viivästyneet, mikä on tiennyt budjettien paukkumista. Viime vuoden tilinpäätös näytti rumaa 58 miljoonan euron tappiota. Osakkaat joutuivat laittamaan lisää rahaa yhtiöön.
Tallinkin MyStarin luovutus lähestyy. Laiva on jo käynyt koeajoilla. Kahden Tasmanian-lautan rakentaminen on alkanut Rauman telakalla.
Valmistumassa on telakan uusi monitoimihalli, jossa tehdään neljä sotalaivaa Merivoimille.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.