Romaani Olgasta valmistui vuosien kypsyttelyn jälkeen – Silja Frangén palaa kirjassaan Raumalle, jossa hän asui vuosikymmenten ajan

Olgan tarina ei jättänyt Silja Frangénia rauhaan. Elämäntarinaa raumalaisesta Olga Nordblomista hän aloitteli jo 70-luvulla, mutta vasta nyt romaani tuli valmiiksi. Kuva: Juha Sinisalo

Olga tupsahti Silja Frangénin elämään 1970-luvulla Purjehtijankadulla Raumalla. Hän seisoi portinpielessä, sanoi päivää ja kertoi Frangénille, että he olivat sukua.

– Minun isäni oli sinun miehesi isän veli, Olga Sofia Nordblom os. Lehtinen sanoi.

Kävi ilmi, että kaikkiaan kolmella veljeksellä oli nimenvaihdoksen takia eri sukunimi.

Frangén pyysi Olgan kahville. Tuosta kohtaamisesta alkoi Frangénin ja häntä 36 vuotta vanhemman Olgan ystävyys. Tänä syksynä hän sai valmiiksi Olgasta kertovan kirjan, jonka valmistuminen vei lopulta useita vuosikymmeniä.

Ei vielä valmis

Naisilla oli tapana käydä yhdessä marjastamassa, jolloin Olga usein kertoili elämäntarinaansa. Jossain vaiheessa Frangén kysäisi, saisiko kirjoittaa Olgasta kirjan. Kun tämä suostui, Frangén alkoi nauhoittaa hänen tarinaansa.

– Kuvittelin tuolloin, että kirjoittaisin kirjan heti.

Toisin kävi. Frangén kyllä aloitti kirjoittamisen, mutta siitä ei tullut mitään. Jälkeenpäin hän uumoilee olleensa liian nuori.

– En oikein uskaltanut ja kaikki mitä kirjoitin, tuntui tyhmältä ja typerältä. Muistan ajatelleeni, etten osaa mitään.

Ystävä neuvoi kirjoittamaan Olgan tarinan sijaan lapsille ja niin hän tekikin. Siniliina-lastenromaanitrilogia sai hyvän vastaanoton ja oli lastenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Pöytälaatikon uumenista

Tarina Olgasta sen sijaan hautautui pitkäksi aikaa pöytälaatikkoon, mutta ei onneksi jäänyt sinne kokonaan.

– Tauko oli antanut varmuutta, ja päätin katsoa millaisia muistiinpanoja ja materiaalia minulla Olgasta oli.

Frangén oli jo ennen uudelleen kirjoitustyöhön ryhtymistään tehnyt taustatyötä, perehtynyt ajankuvaan, käynyt jopa parilla sukututkimuskurssilla. Tarina alkoi täydentyä. Kirjoittaminen tuntui nyt erilaiselta ja hän sanoo pitäneensä joka sanasta mitä kirjoitti.

– Olga oli ollut ajatuksissani kaikki nämä vuodet, en ollut unohtanut häntä ja siksi tekstiä tuli helposti.

400-sivuisen romaanin tekoprosessia hän kuvailee silti työlääksi.

– Hinkkaamisen jälkeen siitä rupesi tulemaan kirja. Aluksi ajattelin, että annan sen Olgan jälkeläisille enkä julkaise sitä.

Kirjan kustantajaksi löytyi lopulta porilainen Sun-kustantamo. Romaani ilmestyi 9.11.

Nainen ja historia

Frangén kertoo saaneensa valtavasti yhteydenottoja lukijoilta. Romaani on saanut hyvää palautetta erityisesti historiallisesta viitekehyksestään.

Olgan tarina alkaa dramaattisilla tapahtumilla Porissa 1913, etenee kansalaissodasta toiseen maailmansotaan ja sen jälkeisiin vuosiin 1950-luvulle saakka. Iso osa tapahtumista sijoittuu Raumalle, jossa Olga on töissä niin satamassa, seminaarinmäellä kuin Ammus-Sytyttimen tehtaalla. Puoliso sairastuu vakavasti ja kuolee sotavuosina. Leskeksi jäävä neljän lapsen äiti ottaa ison lainan ja ostaa miehensä lapsuudenkodin Purjehtijankadulta.

Raumalle Porin puuvillatehtaalla työskentelevä nuori nainen päätyy kansalaissodan jälkimainingeissa: rakastettu kuuluu valkoisiin, Olga on kirjattu punaisiin.

Myöhemmin, jo leskeksi jäänyt Olga vierailee Porissa ja tapaa nuoruudenrakastettunsa. Tämä kosii, mutta Olga ei halua viedä lapsiaan pois Raumalta. Hän ei koskaan mene uudelleen naimisiin.

Olga oli Frangénille voimaihminen ja hänen työntäyteinen elämänsä selviytymistarina, joka toimi esimerkkinä myös omassa elämässä.

– Hän oli suorapuheinen, rehti, uljas nainen, joka uskoi vahvasti omaan sisäiseen ääneensä.

Keskeiseksi nousee myös usko Jumalaan, jota kirjailija romaanin loppusanoissa kuvaa Olgan henkiseksi kompassiksi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.