Samuli Eskola aloittaa maanantaina RTK-Palvelun toimitusjohtajana.
Länsi-Suomi esittelee ihmisiä lehden sivuilla esiintyvien nimien takaa.
Samuli Eskola aloittaa huomenna maanantaina RTK-Palvelun toimitusjohtajana. Eläkkeelle jäävän Ismo Heikkosen seuraaja siirtyi raumalaiskonserniin Naapurin Maalaiskanan toimitusjohtajan pallilta.
Mikä sai elintarvikealalla, erityisesti lihabisneksessä, uransa luoneen miehen vaihtamaan toiselle toimialalle?
– En voinut vastustaa houkutusta, kun raumalaiselle ihmiselle tarjoutui tällainen tilaisuus. Ei tarvinnut pitkään pohtia kiinnostaisiko. Yhtiö on tuttu, tiesin mihin olisin tulossa. Tuntuma avainhenkilöihin on mulle aina ollut tärkeää. Monet RTK:n ja sen hallituksen ihmiset olivat ennestään tuttuja.
Hyvä ennakkofiilis vahvistui, kun selvisi millaista kipparia RTK haki isolle laivalleen.
– Hakuprofiili tuntui heti tutulta. Olen luonut uutta, laajentanut toimintaa ja linjannut strategiaa.
Korona vauhdittaa yrityskauppoja?
Haastatteluun tullessaan Eskola valitteli, että paikkoja särkee loppiaisen muuttourakan jälkeen. Toimittaja keksii kysyä voisiko RTK laajentua muuttofirmaksi – onhan yhtiö kertonut harkitsevansa laajentumista nykyistä toimintaa läheltä liippaaviin bisneksiin.
– Ei sitä ainakaan pois voi rajata. RTK:ssa kiehtoo mahdollisuus kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Yhtiön tase on kunnossa ja sitä on johdettu hyvin. Nyt alamme pohtia mikä RTK:lle voisi sopia.
Eskola on epävirallisesti jo tavannut rtk:laisia ja tutustunut yhtiön toimipaikkoihin. Uuteen työnantajaansa paremmin perehdyttyään Eskola on yllättänyt positiivisesti siitä miten hyvin RTK:n lukuisat yrityskaupat ovat onnistuneet.
– Olen nähnyt sellaisiakin keisejä, joissa on tullut ikäviä yllätyksiä kaupanteon jälkeen. Esimerkiksi yrityskultturit ovat törmänneet. RTK näyttää hanskanneen haltuunotot hienosti.
Hän näkee koronan vauhdittavan keskittymiskehitystä.
– Voisin kuvitella, että esimerkiksi pitkään pienyrittäjänä toimineet harkitsevat yrityksensä myymistä.
"Ihmisten johtamisesta kyse joka firmassa"
Ennen Naapurinmaalaiskanaa Eskola oli luonnonmarjoja ja poronlihaa jalostavan Polarican toimitusjohtaja. Hän kuului HKScanin johtoryhmään, kun lihatalo rakennutti Rauman Lakariin broileritehdasta. Työuralta löytyvät lisäksi säkyläläinen Lännen Tehtaat/Apetit ja lihatalo Atria.
– Ihmisten johtamisesta kaikissa firmoissa on kyse. Ja tietysti toimitusjohtajan pitää ymmärtää lukujen päälle. Toimiala tulee kyllä ajan myötä riittävässä määrin tutuksi.
Eskola jatkaa tutustumista RTK:n yksiköihin ja niiden ihmisiin. Tärkein työ lienee strategian päivittäminen.
– Tulemme osallistamaan porukkaa pahuksen laajasti, lupaa Eskola.
Koti jää vielä Pohjanmaalle
RTK:n kaksi edellistä toimaria, Heikkonen ja Tauno Maksniemi, tekivät työtään enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.
– Mun pulpetti ei tule olemaan Helsingissä, vaan Rauman Papinhaassa. Tuntuu hyvältä palata kotikaupunkiin. Varsinkin, kun olen 20 vuotta tehnyt reissuhommia. Ennen koronaa mulla oli 160 lentoa vuodessa, seuraavana vuotena ei yhtään. Korona sai miettimään omia arvojakin. Mikä on elämässä tärkeää? Täällä on ihmisen hyvä olla. En keksi mitä Raumalta puuttuisi. No, lentokenttää ei ole ja jotkut koohottavat Stockmannin perään, letkauttaa Eskola.
Turun "viikkoasuntonsa" Eskola myi, mutta perheen koti on ainakin toistaiseksi Vaasassa.
– Jos multa kysyttäisiin, niin heti tultaisiin. Se on siitä kiinni miten vaimon työt järjestyvät. Hän on ison yhtenäiskoulun rehtori Mustasaaressa, Vaasan kupeessa.
Entä vapaa-aika?
– Mökeillä olen paljon. Meillä on Kaskisissa oma ja papalla Pyhärannassa. Pelaan edelleen tennistä säännöllisesti. Kesällä kierrän golfkenttiä kiroilemassa, kun tulosta ei tunnu tulevan. Talvella tietysti hiihdetään ja luistellaan. Kiva on seurata, kun 5-vuotias poika menee jo aika kovaa.
Mikä meni pieleen HKScanin startissa Raumalla?
Samuli Eskolalta ei malta olla kysymättä mikä meni pieleen HKScanin Rauman-tehtaan startissa.
– Hyvä kysymys. Itsekin olen sitä miettinyt. Harjakaisissa Lakarissa ehdin olla, mutta kun lähdin talosta, ei hallissa ollut vielä mitään koneita. Yleisesti voi sanoa, että isojen laitosten ja uuden teknologian käyttöönotto on vaikeaa.
Eskolan mukaan ei ole helppoa saada prosessin eri vaiheita – tässä tapauksessa teurastusta, leikkuuta, pakkausta ja logistiikkaa – rullaamaan saumattomasti.
– Todella harvinaista, että nappia painamalla heti lähtisi. Omalta uraltani en muista yhtään sellaista. Siinä on kymmeniä mahdollisuuksia mennä vikaan. Ja pienikin virhe missä tahansa vaiheessa aiheuttaa ongelmia koko prosessiin.
Eskola korostaa, ettei hänellä ole mitään sisäpiirin tietoa Rauman-tehtaan nykytilanteesta.
– Osavuosikatsauksia olen lukenut. Lakarin tehdas on tosi tärkeä Rauman seudulle ja HKScanille. Toivon, että homma saadaan Raumalla rokkaamaan entisen koulukaverini Petri Toivolan johdolla. Hän on pätevä kaveri, joka oli meillä tuotantojohtajana Naapurin Maalaiskanassa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.