Eurajoen yhteiskoulussa ja lukiossa jätettiin marraskuun alussa tarjottimet pois lounasruokailusta. Tulos yllätti keittiöhenkilökunnan.– Mitään grammamääräistä tietoa ei vielä ole, mutta silmämääräisesti näyttää siltä, että ennestäänkin pieni ruokahävikki on pienentynyt noin kolmanneksella, ruokapalveluvastaava Marianne Lintula iloitsee.Ruokaa ei enää mätetä lautaselle, josta sitä sitten valuu myös tarjottimelle ja päätyy lopulta bioroskiin.– Nuorten käytös on muuttunut. Ruokaa otetaan rauhallisesti ja se asetellaan lautaselle. Ja sitten voidaan hakea lisää, Lintula kertoo.
Säästyy vettä ja aikaa
Tarjotittomuuteen oli Eurajoella muitakin syitä kuin ruokahävikin pienentäminen. Yksi syy oli käytännöllisyys.– Tarjottimia on paljon ja ne täytyy tiskata. Lisäksi niiden kuivuminen ottaa aikansa, eikä niitä voi laittaa märkinä pinoon, ruokapalveluesimies Sirpa Virtanen toteaa.Niinpä tarjottimista päätettiin luopua, on sitten yksi murhe vähemmän.Ja kun tarjottimia ei tiskata, säästyy myös vettä, pesuainetta ja energiaa. Isoissa volyymeissa säästö on tuntuva. Eurajoella on muun muassa laskettu, että lounas ilman tarjotinta säästää vuodessa noin 150 litraa vettä ruokailijaa kohti.Eurajoen yhteiskoulussa ja lukiossa lounastavia on noin 450.– Uskon, että kunnissa tästä tulee trendi, kun kaikesta pitää säästää, Lintula sanoo.Eurajoki ei ole yksin asian kanssa. Muun muassa Lahdessa kokeillaan muutamassa koulussa ruokailua ilman tarjottimia ja tulokset ovat olleet hyviä.Säästöön jää myös henkilökunnan työaikaa.– Nyt henkilökunta voi olla enemmän nuorten parissa ja jutella heidän kanssaan. Vapautuvaa aikaa käytetään myös esimerkiksi ruuan esivalmisteluun, Virtanen toteaa.
Hyvät perustelut
Lintulan ja Virtasen mukaan oppilaat olivat esimmäisenä päivänä hieman hämmentyneitä ja epäileviä, kun ei ollutkaan tarjottimia. Nopeasti asiaan on kuitenkin totuttu.– Annoimme asialliset perustelut ja kerroimme muun muassa ilmastovaikutuksista. Oppilaat ymmärsivät hyvin, Sirpa Virtanen kertoo.Tämän allekirjoittaa myös joukko abiturientteja, jotka istuivat syömässä kalaa, perunoita ja porkkanaraastetta. Perustelut olivat heidän mielestään ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä.Lounas ilman tarjottimia alkoi Eurajoella kokeiluna, jonka on tarkoitus kestää kuluvan vuoden loppuun. Virtasen mukaan kokeilusta voitaisiin vaikka saman tien siirtyä pysyvään käytäntöön.Lintula on hieman varovaisempi. Hän haluaa ensin odottaa tiimipalaverin kokemuksia.– Mutta eiköhän jatkolle tule vihreää valoa. En näe mitään syytä, miksi tämä ei jatkuisi.Virtasen mukaan tarjottimet voisi jättää pois myös alakouluissa. Ainakin Lahden kokemuksen mukaan pienemmät oppilaat tottuivat asiaan jopa isompia nopeammin.
Tarjotin tarpeeseen?
Lounas ilman tarjotinta ei suuria tunteita ruokalassa ainakaan torstaina aiheuttanut. Enemmän mielipahaa aiheuttivat aamulla tulleet ylioppilaskirjoitusten tulokset, joissa pisterajat olivat nousseet ikävän paljon.– Ihan ok tämä on, vaikka toki tavaroita olisi mukavampi kantaa tarjottimella, abi Maija Hakanen sanoi.Camilla Mänty ja Alisa Katajamäki ehdottivat, että niinä päivinä voisi olla tarjottimet, kun pitää ottaa ruokaa useampaan lautaseen tai kulhoon. Sellaisina päivinä ei kaikkea saa vietyä kerralla linjastolta pöytään.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.