Yhdysvalloissa noin 40 prosentilla tutkituista valkohäntäkauriista on havaittu koronaviruksen vasta-aineita, mitä pidetään osoituksena koronainfektiosta. Suomessa tilanne kartoitetaan ensin alustavasti.
Ruokavirasto on ryhtynyt kartoittamaan koronaviruksen esiintymistä suomalaisissa valkohäntäkauriissa. Asiaa ei ole tutkittu Suomessa aiemmin, ja päätös kartoituksesta on aivan tuore. Vielä syksyllä ajatus oli, ettei erityistä tarvetta selvityksille ole.
– Kartoitus päätettiin nyt tehdä, koska sitä suositteli selkeästi esimerkiksi kansainvälinen eläintautijärjestö OIE, kertoo Ruokaviraston virologian yksikön johtaja Tuija Gadd.
Tuloksia tammikuussa
Selvitys tehdään niin sanotulla PCR-testillä.
Aineistona käytetään hirvieläinten näivetystaudin seurantaohjelmassa kerättyjä näytteitä kahdelta vuodelta. Näytteet ovat eri puolilta valkohäntäkauriiden levinneisyysaluetta.
Kyse on alustavasta kartoituksesta.
– Tässä vaiheessa etsitään merkkejä infektioista. Näytteiden määrä ei ole kovin suuri, Gadd painottaa.
Kun näytteet saadaan viimeistään ensi vuoden alkuviikkoina kasaan, ei itse PCR-testeissä kestä pitkään. Tuloksia voidaan odottaa vielä tammikuussa.
Näytteistä mahdollisesti löytyvät virukset on Gaddin mukaan mahdollista myös sekvensoida. Näin saataisiin selville, millaisista muunnoksista on kyse.
Jopa 40 prosenttia
Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu jo pidempään.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että jopa noin 40 prosentilla sikäläisistä valkohäntäkauriista on koronaviruksen vasta-aineita.
Samantasoisia osuuksia on todettu jo ainakin viidessä osavaltiossa. Tuorein, teksasilaisia kauriita koskea tutkimus julkaistiin joulun aikaan Vector-Borne and Zoonotic Diseases -tiedejulkaisussa.
Suuri vasta-aineita kantavien kauriiden osuus Yhdysvalloissa kertoo siitä, että virus tarttuu lajin sisällä erittäin tehokkaasti. Leviämistä tehostanee se, että virus ei näytä aiheuttavan lajin sisällä ainakaan merkittävää kuolleisuutta.
Jatko riippuu tuloksista
Valkohäntäkauris on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji, joka on siirtoistutettu Suomeen 1930-luvulla
Jos kotimaisessa kauriskannassa havaitaan koronatartuntojen merkkejä, niin Ruokavirasto päättää jatkotoimista sen jälkeen. Suunnitelmaa ei varsinaisesti vielä ole.
– Jos positiivisia löytyy, niin sitten varmaan ruvetaan keräämään isompaa määrää näytteitä, Gadd arvioi.
Asiasta päättää viraston valvontaosasto. Tarvittaessa se harkitsisi myös mahdollisia toimenpiteitä, jotka liittyvät valkohäntäkauriin metsästykseen ja saaliin käsittelyyn.
Riskinä muunnokset
Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että koronaviruksesta kehittyy valkohäntäkauriskannassa uusia, ihmispopulaatiossa kiertävistä viruksista poikkeavia muunnoksia (LS 23.8.).
Niiden siirtyminen takaisin ihmiseen on myös mahdollista ainakin teoriassa. Tästä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä havaintoja.
– SARS-CoV-2 -viruksesta tiedetään parhaiten sen ennakoimattomuus, muistutti Teksasin El Paso -yliopiston biologisten tieteiden professori Douglas Watts tuoreinta tutkimusta koskevassa lehdistötiedotteessa.
– Valkohäntäkauriita ei pidä sivuuttaa mahdollisena infektioiden lähteenä ihmisiin tai kotieläimiin.
Riski meillä pienempi?
Suomessa kauriiden saamien koronainfektioiden ja varsinkin takaisintartuntojen todennäköisyyttä pidetään pienempänä kuin Yhdysvalloissa.
Näin on siitä huolimatta, että lajin tiheys on hyvin korkea erityisesti Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois- ja Etelä-Hämeessä. Näissä kauriit ovat tavallisia kävijöitä esimerkiksi pihapuutarhoissa.
Gadd kuitenkin muistuttaa, että virus tarttuu ulkoilmassa melko huonosti, eivätkä ihmiset ja kauriit ole lähikontaktissa ainakaan pitkää aikaa.
Atlantin takana on toisin, sillä siellä kauriita myös tarhataan.
– Yhdysvalloissa on myös suhteellisesti enemmän koronaa, Gadd huomauttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.