Unajanjoessa saattaa muutaman vuoden kuluttua kasvaa uhanalaisten taimenien ja siikojen poikasia.
Tällä hetkellä on todennköisesti toisin. Joki laskee pahoin umpeenkasvaneeseen Unajanlahteen, jonka läpi kalojen on hankala päästä kutunousulle.
– Kevätkutuisia kaloja nousee jokeen, mutta en tiedä taimen- tai siikahavaintoja, kertoo Rauman ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen.
Pullonkaulaa ryhdytään avaamaan valtion tuella sekä paikallisella talkootyöllä. Töihin ovat lupautuneet ainakin Unajan kyläyhdistys sekä Rauman seudun lintuharrastajat.
11 000 euroa Helmi-rahaa
Unajanlahdella on alkamassa kunnostushanke, jossa raivataan viisi hehtaaria entistä rantaniittyä.
Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeeseen 11 000 euroa niin sanottua Helmi-rahoitusta. Sen päätarkoituksena on palauttaa erityisesti alueen linnustollisia arvoja, joita vesialueen ja erityisesti rantaniittyjen umpeenkasvu on heikentänyt.
Helmi-rahoitus on tarkoitettu kunnille, minkä vuoksi hanketta hallinnoi Rauman kaupunki. Tekninen valiokunta päätti asiasta ja tuhannen euron omarahoituksesta tiistaina.
Kohdealue sijoittuu Unajanjokisuussa sijaitsevaan Jokisuunkarraan, joten raivaus auttaa lintujen ohella kaloja. Tämä on myös Rauman kaupungin virallinen peruste osallistua hankkeeseen.
Myös retkeilijät hyötyvät
Ruovikon niiton ja pensaikon raivauksen ohella ohella rantaviiva avataan jyrsimällä. Raivattu rantaniity aidataan, sillä alueelle pyritään saamaan sopimuksella laiduneläimiä. Laidunnuksen pitäisi säilyttää alue avoimena sekä palauttaa kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuutta.
Hyvärisen mukaan rahoitusta saattaa riittää raivausten lisäksi lohikaloille sopivan alimman kutupaikan kunnostukseen Unajanjoessa.
Luonnoneläinten ohella kunnostuksesta hyötyvät myös retkeilijät: Unajanlahden lintutorni ja luontopolku sijaitsevat Jokisuunkarrassa.
Raivauksiin vasta syksyllä
Paikan päällä päästään kuitenkin töihin vasta ensi syksynä. Tämä johtuu muun muassa sitä, että raivaussuunnitelmia pitää tarkentaa kesällä tehtävien luontoselvitysten jälkeen.
Alueella on esimerkiksi uhanalaisen pikkuapolloperhoselle sopivaa elinympäristöä. jota ei haluta vaarantaa. Reunaehtoja asettavat todennäköisesti myös viitasammakon elinalueet. Lisäksi niittojätteen läjityspaikka on vielä päättämättä.
Kunnostettavalla alueella on kolme tilaa, joista kaksi on yksityisiä ja yksi Metsähallituksen hallinnassa. Kaikilta on alustava suostumus hankkeeseen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.