Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko nosti puolueensa vaaliristeilyllä esiin kysymyksen siitä, miten sosiaalinen media ja pelaaminen vaikuttavat lapsiin ja nuoriin.
– Emme ole käyneet yhteiskuntakeskustelua siitä, onko tämä sosiaalisen median ja pelaamisen kulttuuri, joka lasten ja nuorten arkea täyttää ja heidän kuntoaan heikentää, oikeasti meillä nyt hallussa, Saarikko sanoi keskustelutilaisuudessa lauantaina.
Saarikko sanoi, että hänen ajatuksensa aiheesta ei ole vielä ihan valmis. Hän totesi liikkuvansa vaikeassa maastossa.
– Me poliitikotkaan emme ole uskaltaneet tästä puhua. Siksi ajattelin, että sanon sen tässä ja nyt.
Keskustajohtaja kertoi, että hänen elämänpiirissään on paljon lapsia ja nuoria, vaippaikäisistä teini-ikäisiin.
– Kaikki se, mitä kännykän kautta tulee, vie paljon heidän aikaansa ja ajatteluaan. Sieltä tulee paljon hyvää, sitä ei pidä demonisoida, mutta olemme antaneet sen likipitäen riistäytyä käsistä.
Vanhempia ei saa jättää yksin
Saarikon mukaan nuorten mielenterveysongelmien ja sosiaalisen median kytköksestä pitää puhua avoimesti ja siitä pitää pystyä myös tekemään johtopäätöksiä.
Hänen mukaansa vanhempia ei saa jättää asian kanssa yksin.
– Tämä on vaikea maasto varsinkin aikuisena mestaroida, kun ei oikein edes tunne sitä maailmaa. Mutta meidän aikuisten kannattaa perehtyä siihen maailmaan, jotta osaamme laittaa sille paremmat pelisäännöt ja reunaehdot. Jos täällä on muita pienten lasten vanhempia, niin te tiedätte millaista se on, että siihen pitää asettaa rajat, Saarikko sanoi keskustaväelle.
Hän lisäsi, että teini-ikäisten maailmassa erityisen vakava kysymys on roolimallien hakeminen.
Perjantaina julkaistussa keskustan vaaliohjelmassa sanotaan, että yhteiskunnan, opettajien ja muiden ammattilaisten osaamista sosiaalisen median käytön vaikutuksista on lisättävä.
Lasten ja nuorten kunto huolettaa
Samassa pääosin taloutta ja työllisyyttä käsitelleessä keskustelussa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoi seuraavan hallituksen löytävän keinot, joilla pystytään puuttumaan lasten ja nuorten kunnon heikkenemiseen.
Häkämiehen mukaan merkit lasten ja nuorten kunnon heikkenemisestä ovat jo "aika hälyttäviä". Ilmiö tulee hänen mukaansa kärjistymään ja näkymään monin tavoin yhteiskunnassa.
– Puhutaan jo, että kunto ei riitä armeijan käymiseen, Häkämies sanoi.
Heikko kunto vaikuttaa Häkämiehen mukaan myös työmarkkinakelpoisuuteen ja potentiaalisesti syrjäyttää nuoria.
– Jotain uutta täytyisi pystyä keksimään, koska tiedot ovat tosi huolestuttavia. Tällä tiellä 10–20 vuoden päästä Suomi on huomattavasti heikkokuntoisempi, ja se näkyy monella tavalla sitten yhteiskunnassa, Häkämies sanoi.
Iiro-Matti Nieminen, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.