Saarnijärvi kaipaa yhä kunnostusta

Lapin Saarnijärven umpeutuminen on edennyt pitkälle, eikä liikkumaan pääse siellä kunnolla edes kanootilla. Myös luonnonsuojelualueen pesimälinnusto on kärsinyt kehityksestä. Suunnanmuutosta on yritetty viimeksi 90-luvulla, ja nyt sitä viritellään uudelleen.

Luonnonsuojelun näkökulmasta Saarnijärven tilanne on nurinkurinen. Järvi on suojeltu linnustollisten arvojen vuoksi, mutta alueen jättäminen luonnon ”armoille” heikentää sen luonnonsuojelullisia arvoja koko ajan.

– Saarnijärveä, kuten niin montaa muutakin lintujärveä uhkaa umpeenkasvu ja kesäaikaisen avovesialan väheneminen, tiivistää ylitarkastaja Olli Mattila Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vaikka umpeenkasvu on tämäntyyppisille vesistöille ominaista, on kehitys pysäytettävä, mikäli lintuvesiarvo halutaan säilyttää.

– Toisaalta umpeenkasvun ehkäisy olisi erittäin merkityksellistä myös alueen maisemallisten arvojen säilyttämiseksi.

Luonnon- ja maisemansuojelu ei ole ainoa näkökulma, jota järvellä tuskaillaan. Nykytilanteessa vedenpinnan vaihtelut ovat suuria; keväällä ja välillä syksylläkin vesi valtaa pellot, mutta kesällä avovettä on tuskin nimeksikään.

– Saarnijärven vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla jopa huimat neljä metriä, kertoo koordinaattori Johanna Rinne Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hankkeesta.

Hanke on herätellyt keskustelua järven kunnostustarpeesta sekä siihen liittyvistä näkemyksistä ja toiveista paikan päällä.

Toistaiseksi Lapissa ollaan vasta ajatusasteella. Kukaan ole myöskään ilmoittautunut hankkeen veturiksi. Yksi vaihtoehto voisi olla erityisen Lapinjoen suojeluyhdistyksen perustaminen.

VELHO-hankkeella on varattuna myös rahaa pilottihankkeeseen, jolla asiassa voisi päästä alkuun.

Onko sinulla ajatuksia tai näkemyksiä Saarnijärven kunnostustarpeista? Voit kertoa niitä koordinaattori Johanna Rinteelle (johanna.rinne@ely-keskus.fi tai 029 502 2931).

Lue lisää maanantain Länsi-Suomesta.