Sade on tuonut teille paikkaa paikan päälle

Ely-keskus ei pysty lupaamaan kaikille tienkäyttäjille sateisen talven jälkeen edes kohtuullisia olosuhteita.

Sateinen talvi on rapauttanut asfalttiteitä ja velliinnyttänyt hiekkateitä poikkeuksellisen tehokkaasti. Esimerkiksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus) kertoo palautteita tulleen ennätysmäärän. Rauman alueen teiden kuntoa vaalivan Varsinais-Suomen ely-keskuksen palautepostilaatikko on myös täyttynyt tehokkaaseen tahtiin.

– Vesi on se, joka reikääntymistä aiheuttaa eniten. Myös soratiet ovat olleet todella vettyneitä, niille on pitänyt ajaa murskeita, tienpidon aluevastaava Janne Saari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kertoo.

– Se on pahin varsinkin sellaisilla pätkillä, jossa reikiintymistä ja vauriota jo on. Silloin vesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin.

Paikkaustalvesta on tullut poikkeuksellinen

Jääpolanne suojelee tavallisina talvina teiden pintaa muun muassa vedeltä ja nastarenkailta. Kun parina viime talvena kunnon jääpolanne on ollut harvinainen näky, on teihin kertynyt paljon paikattavaa.

Saari kertoo, että kylmä vuodenaika, nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila ja kosteus rajaavat käytettävässä olevia työmenetelmiä ja heikentävät paikkojen kestävyyttä.

Pahimmillaan esimerkiksi Pyhärannassa Rantatiellä paikattu asfaltti on reikiintynyt muutamissa vuorokausissa niin paikan vierestä kuin jopa sen päälle.

– Kun kylmään pintaan laitetaan kuumaa massaa, niin se tekee vanhalla heikolla päällysteellä juuri sen, että viereen alkaa tulla reikääntymistä.

– Minun silmin katsottuna tämä on ollut poikkeuksellinen tilanne. Paikkauspartioita on liikkunut enemmän tai vähemmän, ennen varsinaista kesää niitä liikkuu edelleen, Saari kertoo.

Päällystysohjelmassa enemmän kohteita

Väylävirasto kertoo nettisivuillaan, että tulevan kesän päällystysohjelma on juuri valmisteilla.

Viraston mukaan rahoitusta teiden päällystämiseen on jonkin verran aiempaa enemmän, mutta samalla se myöntää, että päällysteissä on paljon korjausvelkaa.

– Vuonna 2020 päällystysohjelman kohteissa on hieman aiempaa enemmän alemman tieverkon kohteita. Viime vuosina on keskitytty voimakkaasti vilkasliikenteisen tieverkon parantamiseen, ja päätieverkon kunto onkin yleisesti ottaen hyvä.

– Suurimmat ongelmat ovat vähäliikenteisellä tieverkolla, johon ei ole pystytty viime vuosina satsaamaan juuri lainkaan. Tänä vuonna tavoitteena on saada hieman parannusta myös hiljaisemmalle tieverkolle, Väylävirastosta kerrotaan.

Tien pintojen ikääntyminen on vaikuttanut ely-keskuksen mukaan todella nopeasti vähäliikenteisten teiden kuntoon.

Esimerkiksi Pirkanmaan alueella 10–15-vuotiaita tienpintoja on selvästi optimaalista keskiarvoa enemmän, kun taas 5–10 vuotta sitten päällystettyjä teitä on aivan liian vähän kestävään tilanteeseen nähden.

Saari myöntää, että Rauman seudulla tilastot ovat samansuuntaiset.

– Päällystysohjelma on ollut vuosia päätiepainotteinen. Esimerkiksi viime vuonna päällystettiin selvästi vähemmän kilometrejä kuin monena muuna vuonna. Aiempina vuosina oli myönnetty korjausvelkarahaa, Saari kertoo.

Onko vesisateinen talvi uusi normaali

Päällysteiden ja sorateiden ongelmat tulevat kiusaamaan tiellä liikkujia ja odotettavissa saattaa olla myös normaalia vaikeampi kevätkausi.

Ely-keskus muistuttaa, että Länsi-Suomen sateinen talvi vaikuttaa nykyisin ennemminkin toistuvalta kuin tilapäiseltä ilmiöltä.

Sen vuoksi tienpidosta vastaava taho toivoo jatkossa yhteiskunnallisia päätöksiä ja resursseja pysyvämpiin ratkaisuihin, jotta alempiasteisten teiden kuntoa saadaan parannettua.

Ely-keskuksessa myönnetään tilanne, että talven jälkeen ei pystytä lupaamaan edes kohtuullisia olosuhteita kaikille tienkäyttäjille.

– Saa nähdä, miten paljon toimenpiteitä vielä tehdään ennen kuin juhannussaunaa lämmitetään, Saari aprikoi.

Kevään kelirikon murskeet käytetty viisinkertaisesti

Sorateillä on syksyllä ja alkutalvesta ollut runsaasti pintakelirikkoa, eli veden pehmittämää kulutuskerrosta sekä liikenteen ja veden yhteisvaikutuksesta syntyneitä kuoppia.

Ely-keskuksen mukaan kummankin vauriotyypin korjaamisessa ongelmallista on se, että märän tienpinnan tasaaminen ja samalla rikkominen pehmentää pintaa entisestään ja vauriot pahenevat tai uusiutuvat nopeasti.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen tienpidon aluevastaava Janne Saari jännittää, miten lämmin kevät on Länsi-Suomeen saapumassa.

– Vettä on nyt maailma täynnä. Soratiet ovat imeneet kuin sienet. Nyt ratkaisee paljon se, miten nopeasti lämpö tulee ja haihtuminen alkaa. Tiet voivat mennä veteliksi, vaikka niihin on ajettu mursketta.

Saaren mukaan sorateille tullaan luultavasti ajamaan vielä lisää kelirikkomursketta.

Ely-keskuksen mukaan tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että loka–tammikuussa kevään kelirikkoon varattu murskemäärä on joissain urakoissa ylitetty jopa viisinkertaisesti, vaikka varsinainen kevätkelirikkokausi ei vielä edes ole alkanut.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut