Omakotiliiton teettämä asumismenojen kustannuksia tarkasteleva tutkimus osoitti Rauman pudonneen kymmenen edullisimman paikkakunnan listalta, jossa se oli vielä vuosi sitten.
Tulosten muodostamisen lähtökohtana vuosittaisessa tutkimuksessa käytetään vakiomuotoisen, 120 neliömetrin suuruisen omakotitalon kuntakohtaisia kustannuksia.
Ikärakenne on vanhenemassa
Rauman Pientalot yhdistyksen puheenjohtaja ja Satakunnan piiriä Omakotiliiton hallituksessa edustavan Pasi Kaunisvirran mukaan yhdistyksen omakotiasujien ikärakenne on selkeästi vanhenemassa, joka tuo huolen talojen kunnossapidosta.
– Nuorillekin omakotitalo on edelleen ihanne asumismuodoksi. Kulujen noustessa piikkiinsä ei se ole enää niin kivaa. Kustannukset ovat karanneet käsistä.
Tutkimuksen mukaan koko maata tarkasteltaessa omakotitaloasumisen kalleimman ja halvimman paikkakunnan välillä on nyt eroa 1 660 euroa.
Määrä on 160 euroa viime vuotta enemmän.
Sähkö murheenkryyninä
Sähkölämmityksen hinta nousi Rauman omakotitalouksille noin 200 euroa siitä, mitä se oli vuonna 2019.
Kyseinen 200 euron nousu aiheutti yksinään omakotiasumisen kustannusten nousun Raumalla viime vuodesta.
Kaunisvirta on samaa mieltä Omakotiliiton vaatimuksesta kohtuullistaa jakeluverkkoyhtiöiden sähkönsiirtomaksujen tuottoprosentin suuruutta.
– Sähkönsiirtomaksut ovat Raumalla maltillisia, mutta valtiovallalle pitää osoittaa syytös siitä, että sähköverkot myytiin Carunalle. Silloin tilanne riistäytyi valtakunnallisesti. Lisäksi lainsäädännössä niiden kunnossapidosta on porsaanreikiä.
Kaunisvirran mukaan sähköyhtiöiden pitäisi käyttää enemmän rahaa sähköverkkojen kunnossapitoon.
Liitto vaatii läpinäkyvyyttä
Omakotiliitto peräänkuulutti tutkimustulosten tiedotteessaan läpinäkyvyyttä kuntaomisteisten yhtiöiden toimintaan.Sähkön, veden ja jätehuollon tuottamisella ei pitäisi liiton mukaan kerätä voittoa, vaan tuotot on käytettävä edelleen infrastruktuurin parantamiseen.
– Vesimaksujen osalta tuotot menevät Raumalla kyllä korjaamiseen. Ulkopuolisen silmin katsottuna asiat ovat täällä hyvin myös sähköverkkojen osalta. Ne ovat suurimmaksi osaksi maassa ja vahingot kaupunkialueella ovat olleet pieniä isoissakin myrskyissä, Kaunisvirta kiittelee.
Veronmaksajan kannalta Kaunisvirta uskoo tuottoisan ja paikallisen energiayhtiön olevan miellyttävä asia, koska silloin varoja ei oteta kohoavien verojen muodossa.
Samaan hengenvetoon hän pohtii kuitenkin energiahintojen nousun mielekkyyttä asian ratkaisuna.
– 1990-luvulla suunnattiin lämmitystä paljon sähkölämmitykseen. Sitten siitä tulikin se paha, kuten öljystä. Perustarpeesta ei saisi ottaa kiristämällä tuottoja.
Halvimpien paikkakuntien listalta putoamisesta huolimatta kiinteistöveron osuus omakotitaloasumisen kustannuksista on Raumalla tutkimuksen mukaan pienin, kun sen määrää verrataan kahdeksaantoista muuhun 25 000–50 000 asukkaan paikkakuntaan.
– Raumalla on pieni vaara koko ajan kiinteistöverotuksen noususta, koska kaupunki velkaantuu ja kiinteistöveroa on helppo nostaa. Nyt se on ollut pidemmän aikaa saman suuruinen.
Kaunisvirta toivoo, että vuonna 2022 voimaan astuvaksi suunnitellussa kiinteistöverotuksen uudistuksessa huomioidaan tasapuolisuus.
Näillä näkymin toive ei tule toteutumaan.
– Omakotitaloasujia rokotetaan kiinteistöverotuksessa jatkossa vielä enemmän, jos suunnitelmat tulevat voimaan. Sen tulisi olla sama kaikille, asumismuodosta riippumatta.
Nykyisten tietojen mukaan kiinteistöverotuksen uudistus toisi omakoti-, rivi- ja paritaloissa asuvien taakkaa raskaammaksi. Kerrostaloissa asuvien vero-osuus taas pienenisi.
Uudistuksen esityksen on määrä lähteä lausuntokierrokselle kuluvan kevään aikana, jonka jälkeen se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.