Jos hyvinvointialueen suunnitelmat etenevät maaliin, kokee Rauman sairaala melkoisen muodonmuutoksen, jossa pääterveysaseman tilalle rakennetaan moderni uudisrakennus.
Rauman sairaalanmäellä sijaitsevasta kokonaisuudesta suunnitellaan eteläisen Satakunnan merkittävää sotekeskusta.
Satakunnan hyvinvointialueen maanantaina julkaisemasta palveluverkkoselvityksen loppuraportista käy ilmi, että sairaalaan kaavaillaan 37 miljoonan euron investoinnit.
Hankkeen suunnittelutyön on määrä alkaa ensi vuonna ja rakentamisen vuosina 2025 ja 2026.
Investoinnit koskevat niin hyvinvointialueen omistamaa aluesairaalaa että kokonaan uutta rakennusta.
– Rauman kaupungin omistama osuus on tarkoitus purkaa kokonaan. Se on niin huonokuntoinen, Satakunnan hyvinvointialueen hallintojohtaja Anna Alarautalahti-Heurlin kertoo.
Paljon toimintoja saman katon alle
Uudistettavaan Rauman sairaalaan on tarkoitus sijoittaa toimintoja kaikkiaan yhdeksästä eri yksiköstä niin Raumalta kuin lähikunnista.
Samoihin tiloihin siirrettäisiin Lapin terveysasema, Nortamonkadun perhekeskus, sosiaalitoimisto kaupungintalolta, työllistämispalvelujen TYP-toiminta Valtakadulta, työ- ja päiväkeskukset Pooki ja Merituuli, Pyynpään hammashoitola sekä Eurajoen sosiaalitoimisto.
Tämän lisäksi loppuraportissa mainitaan että Eurajoen terveyskeskuksen toiminta siirrettäneen Rauman sote-keskukseen vuonna 2027.
Sen lisäksi Raumalle keskitettäisiin Porin lisäksi vuodeosastotoimintaa niin, että vuoden 2027 aikana alustavan arvion mukaan vuodepaikkojen lisäystarve Rauman aluesairaalan nykyiseen vuodepaikkakapasiteettiin tulisi olemaan noin 30–40 paikkaa.
– Rauman kaupungin oma toive on ollut, että sinne Steniuksenkadulle tiivistetään mahdollisimman paljon toimintoja. Se sama toive on meilläkin, Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila toteaa.
Vuokrakiinteistöjä tarvetta irtisanoa
Hyvinvointialueen nyt esittelemät suunnitelmat pohjautuvat paljolti sille selvitystyölle, jota Rauman kaupunki teetätti kiinteistöön jo vuonna 2021.
Projektijohtaja Kalevi Mäkipää ei ota suoraan kantaa siihen, voisiko Rauman sairaalan tiloihin jatkossa tulla muutakin toimintaa, esimerkiksi erikoissairaanhoitoa.
Hän mainitsee, että investointiohjelman mukaan lainanottovaltuutta Rauman-hankkeelle on tasan 37 miljoonaa euroa, eikä senttiäkään yli.
– Yritämme pitää lisätilan tarve mahdollisimman pienenä. Voi olla, ettemme pääse maaliin ihan ensimmäisellä selvityksellä, jotta kustannukset eivät karkaa.
Maanantaina esitelty palveluverkkoselvitys antoi paljon suuntaviivoja siitä, mihin hyvinvointialue on lähivuosina matkalla.
Kunnille se antoi jo selvää signaalia siitä, mitä sen omistamille sote-kiinteistöille jatkossa tapahtuu.
Niistä on johtaja Kirsi Varhilan mukaan tarkoitus neuvotella jatkossa lisää. Hän arvioi, että noin 10–15 prosenttia kuntien omistamista vuokrakiinteistöistä on tarkoitus irtisanoa vuosien 2024 ja 2025 aikana.
– Silti täällä on enemmän toimitiloja asukasta kohden kuin muilla hyvinvointialueilla. Haluamme käydä neuvotteuihin mahdollisimman nopeasti, että myös kunnilla on mahdollisuus ennakoida ja varautua kiinteistöjensä osalta, Varhila sanoo.
"Liikkuvat palvelut ovat tulevaisuutta"
Pelot hyvinvointialueen sote-keskusten määrän supistamisesta neljään näyttävät tällä hetkellä liioittelulta, sillä vasta julkaistussa raportissa kaavaillaan Satakunnan olevan viimeistään vuonna 2030 mennessä kuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen mallissa.
Toimipisteet olisivat Kankaanpäässä, Huittisissa, Harjavallassa, Eurassa, Raumalla ja Porin alueella, jossa kolmea toimipistettä johdetaan keskitetysti.
Raportin mukaan Satakunnan hyvinvointialueen väestöstä 65,7 prosenttia asuu enintään 10 minuutin ajomatkan päässä jostakin kuudesta sosiaali- ja terveyskeskuksista vuonna 2030. Hyvinvointialueen suunnitelmien mukaan digipalveluiden ja liikkuvien palvelujen lisäämisellä palveluiden saatavuus katetaan alueilla, joilla kiinteitä toimipisteitä on lakkautettu.
Satakunnan hyvinvointialueen projektijohtaja Kalevi Mäkipää ymmärtää huolen, että palvelut karkaisivat entistä kauemmas.
– Pitää huomioida kaikki asiakaskunnat. Olemme laskeneet, että on 10–15 prosenttia väestöstä, jotka eivät koskaan tule käyttämään digitaalisia palveluita.
Mäkipää kertoo, että haja-asutusalueella asuvalle digipalveluiden ulkopuolelle jäävälle henkilölle ratkaisu on liikkuvissa palveluissa.
– Liikkuvia palveluita on Suomessa jo käytössä ja ne on mielletty erittäin toimiviksi ja laadukkaiksi. Se on tulevaisuuden muoto, Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.