Samkin uusi menetelmä paljastaa vesijohtoverkoston bakteeriyhteisöt

Talon vesijohtoverkostossa eläviin bakteeriyhteisöihin vaikuttavat monet ominaisuudet: veden lämpötila, putkiston materiaali, erilainen virtaama talon eri kerroksissa ja putkien sisäpinnoille kertyvä mikrobien muodostama biofilmi.

Näitä juomaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin raumalaisessa eläväksi laboratorioksi rakennetussa toimistorakennuksessa, tiedottaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (Samk).

Vuonna 2011 valmistuneen talon vesijohtoverkostoon sijoitettiin näytteenottopisteitä ja biofilmin keräimiä. Osa vesijohdoista oli muovisia PEX-putkia ja osa kuparisia.

Syväsekvensointilaitteella yhdestä näytteestä saatiin jopa satojatuhansia geenisekvenssejä käsittävä kirjasto, josta bakteerit ja bakteeriyhteisöt voitiin tunnistaa.

Journal of Applied Microbiology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa selvisi, että veden lämpötila ja vaihtuvuus muuttivat bakteeriyhteisön rakennetta. Esimerkiksi mykobakteerit, joista osa voi aiheuttaa vastustuskyvyltään heikentyneille ihmisille infektioita, eivät viihtyneet toimistorakennuksen kuparisissa vesiputkissa yhtä hyvin kuin muoviputkissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Vesi-Instituutti WANDERin tekemä yhteistutkimus.

Vain osa talousvesijärjestelmässä havaituista bakteereista oli aktiivisia, paljasti uusi tutkimusmenetelmä.

Vaikka toimistorakennuksen vesi oli hyvälaatuista, voi osa talousvesijärjestelmän mikrobeista kasvaessaan heikentää talousveden laatua. Haittojen ehkäisemiseksi kylmän veden tulisi olla mahdollisimman kylmää ja kuuman veden mahdollisimman kuumaa. Verkostoa suunniteltaessa tulisi välttää umpiperiä, joissa vesi ei vaihdu.