Kuvataiteilija Sanna Halme oli lapsi, kun Diana meni naimisiin valtavassa norsunluunvalkeassa puvussaan.Hän muistaa katselleensa häitä televisiosta, mutta unohtaneensa Dianan sitten. Prinsessan ero ja hänen traaginen kuolemansa eivät herättäneet suuria tunteita.
Uudelleen Halme löysi Walesin prinsessan vuonna 2019 melko sattumanvaraisesti.
– Olin tehnyt muotokuvasarjaa kuninkaallisista, maalannut muun muassa Aurinkokuninkaan ja Katariina Suuren, ja tein tuolloin myös Dianasta yhden maalauksen.
Tutkimusmatka imaisi
Hänen persoonansa alkoi kiinnostaa. Aluksi Diana näyttäytyi Halmeelle 22 vuotta kuolemansa jälkeen haalistuneena, hieman syrjäytettynä.
– Aloin tutkia häntä vähän tarkemmin, kasvojaan ja ilmeitään.
Halme googletteli ja lainasi kirjastosta Diana-elämäkertoja, joista osa oli jo siirretty hyllyistä varastoon.Tutkimus imaisi sisälle prinsessan glamourintäyteiseen mutta traagiseen elämään, josta syntyi lopulta 30 maalauksen sarja.
Niistä osa on esillä Laitilan kirjastossa.
Ikoniksi noussut ihminen
Diana näyttäytyi Halmeelle ikonisena hahmona, jopa puhtaasti uskonnollisesti tarkasteltuna.
– Olin kiinnostunut ortodoksisesta ikonitaiteesta, ja aikanaan kiihkeästi palvottu Diana palasi silmieni eteen pyhimyksenkaltaisena olentona, jonka kuolema aiheutti hirvittävän suuren maailmansurun, taiteilija kirjoittaa viimevuotisessa näyttelytiedotteessaan.
– Marttyyriprinsessa, Sydänten prinsessa, kuin suoraan uskonnollisesta kuvastosta lainattu lähimenneisyyden ihme, jonka historiassa toistui kärsimys.
Ihana mikä ihana
Ryhtyessään maalaamaan Halme sanoo halunneensa välttää kohteensa ihannointia, mutta ei ihan onnistunut. Hän myöntää ihastuneensa prinsessaan.
– Hänhän oli aivan ihana hahmo, vaikkakin onneton.
Diana näyttäytyi monikasvoisena ja ennalta arvaamattomana persoonana. Diana-kuvastosta löytyi myös paljon surua.
– Hän edustaa nykyarjessakin prinsessasatua, jossa kuka tahansa voi nousta prinssin rinnalle. Dianan loppuelämä taas osoittaa sen, että prinsessakin voi aikuisena alkaa elää omaa elämäänsä sellaisena kuin se nyt siinä ympäristössä oli mahdollista. Kaksijakoinen prinsessatarina, hyvässä ja pahassa.
– Hän jäi pitkäksi aikaa nukkehahmoksi, mikä on vaarana naiselle yhä myös nykyajassa, mutta murtautui kuitenkin lopulta ulos siitä roolista, jonka oli valinnut, Halme pohtii.
Värikästä pelkistystä
Näyttelyssä esille oleville Diana-kuville ovat ominaisia rajut värikontrastit, jotka tuovat Halmeen mukaan kuviin voimaa.
– Värit ovat tahallaan vääristyneitä, kasvot saattavat olla siniset, punaiset tai keltaiset. Niillä halusin kuvastaa muotokuvan tunnetiloja.
Vaikka kasvonpiirteet potreteissa ovat pelkistetyt, maalauksien Diana on kuitenkin tunnistettava.
– Koin pelkistämisen vaikeaksi, olisi ollut paljon helpompaa tehdä maalauksista näköisiä. Maalauksissa Dianan tekee tunnistettavaksi hiukset, vaikka hänellä olikin elämänsä aikana useita eri hiustyylejä.
Halme ei ole karttanut rajujakaan aiheita: teossarjasta löytyy myös synnyttävä ja oksentava prinsessa.
– Jälkimmäistä en tosin laita esille.
Öljyvärimaalaukset syntyivät puolen vuoden aikana 2019. Monessa teoksessa näkyy kerroksellisuus, ja maalauksen pinta on paksu.
Erikoinen aihe
Diana-muotokuvasarja oli viime vuonna esillä Taidekeskus Mältinrannassa Tampereella ja porilaisessa Poriginal-galleriassa. Molemmissa paikoissa näyttelyllä riitti katsojia.
– Se tuntui iskeneen johonkin hermoon, vaikka eihän näyttely Dianasta suomalaisessa periferiassa se ihan tyypillisin ole. Sain jopa henkilökohtaista palautetta.
Laitilan kirjaston pieneen näyttelytilaan ei mahdu koko maalaussarja, osa teoksista on myös jo löytänyt uuden kodin.
Aikaa teosten maalaamisesta on kulunut jo toista vuotta. Taiteilija on teossarjaan edelleen tyytyväinen.
– Värit ilahduttavat, etenkin näin talvella.
Taiteellinen työ tärkeää
Sanna Halme on Uudessakaupungissa asuva kuvataiteilija ja kuvataideopettaja. Hän opettaa kuvataidetta Vakka-opistossa sekä lapsiryhmille että aikuisille. Omaan taiteeseen jää tällä hetkellä aikaa vapaa-ajalla.
– Diana-maalaussarja oli minulle tyypillinen tapa työskennellä, ja taiteessani on usein jokin teema. Minulla on esimerkiksi ollut faabeliaiheinen eläinnäyttely Vaasassa. En tosin aiemmin ole tutkinut aihettani näin tarkkaan.
Tällä hetkellä hän kertoo tekevänsä kollaaseja, joissa on muotimaailman kuvastoa.
– Oma tekeminen opettamisen rinnalla on ehdottoman tärkeää, sillä en jaksaisi opettaa tuoreesti ja ideoida, ellen itsekin tekisi taidetta.
Halme on valmistunut kuvataiteilijaksi Kankaanpäästä 2000.
Sanna Halmeen Diana-näyttely Laitilan kirjastossa 22.2. saakka.
Prinsessa Diana kiinnostaa edelleen ihmisiä
Pikainen katsaus ohjelmatarjontaan televisiossa ja suoratoistopalvelu Netflixissä osoittaa, ettei Diana suinkaan ole jäänyt unohdetuksi hahmoksi historiaan.
Dokumentti Prinsessa Dianan viimeinen haastattelu, jonka BBC televisioi lokakuussa 1995, esitettiin tammikuussa Ylellä ja se on Yle Areenan valikoimassa.
Haastattelu tehtiin brittihovilta salaa ja ohjelma aiheutti aikoinaan suuren kohun.
Diana esiintyy myös dokumenttisarjoissa Windsorien dynastia ja Kuninkaallisia lööppejä. Jälkimmäisen ensimmäinen jakso on nimeltään Diana ja lehdistö. Sarja käsittelee Britannian kuningashuoneen suhdetta keltaiseen lehdistöön.
Myös Windsorien dynastian viidennessä jaksossa puidaan prinsessan ja median suhdetta.
Dianan hahmo tuli mukaan myös viime syksynä Netflixin suosittuun The Crown -sarjaan.
Walesin prinsessa Diana (1961 – 1997) oli Britannian kruununperijän Walesin prinssi Charlesin ensimmäinen puoliso ja tämän lasten, prinssi Williamin ja prinssi Harryn äiti.
Heidän häitään St Paulin katedraalissa 29. heinäkuuta.1981 seurasi yli 750 miljoonaa televisiokatsojaa.
Diana kuoli 36-vuotiaana auto-onnettomuudessa Pariisissa.
Hänen hautajaisiaan seurasi Lontoon kaduilla yli kolme miljoonaa ihmistä, ja kaksi ja puoli miljardia televisionkatsojaa ympäri maailman.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.