Eduskuntavaalikampanjan tekeminen ei ole ilmaista. Kunnallisalan kehittämissäätiön vaalirahatutkimuksen mukaan vuoden 2015 vaaleissa kaikkien ehdokkaiden keskimääräinen budjetti oli noin 11 500 euroa.
Läpi meneminen vaatii vielä enemmän. Valituksi tulleiden keskibudjetti oli nimittäin jopa 38 000 euroa.
Tänä vuonna yksi useampien kymppitonnien luokkaan nousevista ehdokkaista Satakunnassa on keskustan Eeva Kalli. Hän ilmoittaa Ylen vaalikoneessa budjettinsa osuvan 40 000–50 000 euron haarukkaan.
– Varainhankintani on perustunut pääosin kahteen järjestämääni seminaariin, jonne myin lippuja. Jonkin verran laitan myös omaa rahaa, Kalli kertoo Länsi-Suomelle.
Tukea yrityksiltä
Erityisesti nuorille ehdokkaille raha voi olla kynnyskysymys. Vasta 20-vuotias eurajokelainen Emin Karaca pyrkii eduskuntaan kokoomuksen listoilta noin 3 000–5 000 euron budjetilla.
– Eurajoelta ja Raumalta löytyi yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka halusivat lähteä tukemaan mua. En luultavasti olisi lähtenyt ehdokkaaksi yhtä innokkaasti, jos tätä tukea ei olisi ollut, Karaca sanoo.
Hän tunnistaa nuoren iän mukanaan tuomat haasteet.
– Nuorellahan harvoin on valtavasti pääomaa valmiina. Itsekin myönnän, että olen joutunut ottamaan opintolainaa nyt vähän enemmän kuin normaalisti.
Pääosin omalla rahalla
Lähes kokonaan omalla rahallaan kampanjaa tekee perussuomalaisten raumalaisehdokas Pasi Mäenranta. Ylen vaalikoneessa hän ilmoitti budjetikseen 500–1 000 euroa, mutta toteaa tuhannen euron rajan luultavasti ylittyvän.
– Ulkopuolisia avustuksia saa muutamia satasia. Käytän säästöjä, koska mitään isompia lainoja ei uskalla tätä varten ottaa, Mäenranta kertoo.
Eduskuntavaaleissa haastetta lisää Mäenrannan mukaan se, että näkyvyyttä pitäisi saada koko maakunnan alueella – ja kaikki maksaa.
– Jos nyt haluaa jakaa vaikka 10 000 mainosta, pelkkä jakaminenhan maksaa äkkiä 800 euroa, ja painokulut päälle. Kaikessa on hintalappu kohdillaan, Mäenranta toteaa.
Leijonanosa mainontaan
Juuri mainontaan eri medioissa ehdokkaiden raha pitkälti kuluukin. Esimerkiksi Eeva Kalli kertoo, että printtimainonta lienee hänen kampanjansa suurin yksittäinen kuluerä.
Emin Karaca huomauttaa, että selkeiden mainontakulujen lisäksi rahaa menee yllättävänkin paljon niin sanottuihin piilokuluihin.
– Autolla kun ajelee eri tilaisuuksiin ympäri maakuntaa, bensaan menee väkisinkin rahaa.
Jalkatyön tekeminen ei siis sekään ole ilmaista, ja juuri sitä pienemmän budjetin ehdokas tarvitsee, arvioi Pasi Mäenranta.
– Asetelma on erilainen niille, jotka eivät saa ulkopuolista tukea. Jalkatyötä pitää olla hirmuisesti, ja uskottavuutta henkilössä.
Jos nyt haluaa jakaa vaikka 10 000 mainosta, pelkkä jakaminenhan maksaa äkkiä 800 euroa, ja painokulut päälle. Kaikessa on hintalappu kohdillaan.
Raha voi olla este
Läpimenon vaatimat rahasummat herättävät myös kysymyksen yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.
– Siinä mielessä se on huolestuttavaa, että henkilön, jolla on enemmän rahaa, on helpompi päästä läpi, vaikka ei olisi osaamiseltaan yhtä pätevä kuin pienemmän budjetin ehdokas. Itsekin tunnen monia osaavia ja innokkaita nuoria, joille taloudellinen tilanne voi muodostaa esteen läpipääsylle, toteaa Emin Karaca.
– Eihän se siinä suhteessa ole tasapuolista. Mainostaminen maksaa, ja toisilla on isot budjetit ja toisilla ei, sanoo puolestaan Pasi Mäenranta.
Eeva Kalli tunnistaa ongelman, mutta toteaa budjettien rajoittamisenkin olevan toisaalta ongelmallista.
– Ei voi olla myöskään niin, että vain ne, jotka ovat tunnettuja jo etukäteen, tulevat valituiksi, Kalli linjaa.
Myös ehdokasmaksuissa iso haarukka: Keskusta perii Satakunnassa tonnin, SDP ei mitään
Eduskuntavaalityössä ovat aktiivisesti mukana itse ehdokkaiden lisäksi myös puolueiden piiritoimistot.
SDP:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttisen mukaan piirin suurin tehtävä on ehdokashankinta. Vaalien alla panostetaan yhteiseen mainontaan ja ehdokkaiden kouluttamiseen.
SDP ei Satakunnassa kerää ehdokkailtaan minkäänlaista ehdokasmaksua.
– Olemme katsoneet, että on tasapuolista, ettei tällaisia maksuja peritä, sanoo Pirttinen.
Sen sijaan keskustan ehdokkaaksi pääseminen Satakunnassa maksaa – paitsi nuorimmille ehdokkaille.
– Perimme kaikilta yli kolmekymppisiltä tuhat euroa ehdokkaiden yhteisen näkyvyyden hankkimiseen. Meillä on esimerkiksi yhteisiä lehti-ilmoituksia ja some-markkinointia, joihin menee kymmeniä tuhansia euroja, kertoo Keskustan Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Satu Tietari.
– Nuoret selviävät kustannuksitta, jotta siitä ei tule heille ainakaan kynnyskysymystä.
Demareiden ja Keskustan väliin ehdokasmaksun suuruudessa asettuu kokoomus, joka perii kaikilta ehdokkailtaan viidensadan euron maksun.
– Hyöty tulee ehdokkaille moninkertaisena. Piirillä on valtava määrä mainontaa, esimerkiksi lehti-ilmoituksia ja mainoksia linja-autojen kyljissä. Ainakaan vuosikymmeneen ei ole Satakunnassa käytetty kampanjointiin näin paljon piirin rahaa, valottaa toiminnanjohtaja Antti Ahonen.Ehdokkaiden budjetteja ja niitä varten saatua rahoitusta voi seurata verkossa osoitteessa www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Ehdokkaat voivat tehdä sivustolle vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen, jossa kerrotaan kampanjan kuluista ja sitä varten saadusta tuesta.
Maanantaihin mennessä Satakunnan vaalipiirin ehdokkaista yhteensä 23 oli tehnyt ennakkoilmoituksen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.