Kun tänä vuonna syntyvä satakuntalaislapsi täyttää kymmenen vuotta, on talvi ehtinyt muuttua selvästi.
Vauva-ajan tilanteeseen verrattuna Selkämeren jäätalvi on lyhentynyt viikolla. Lumen sijaan taivaalta vihmoo entistäkin useammin vettä, ja perinteiset talvikuukaudet tuntuvat usein pikemminkin syksyltä.
Rauman seudun luonnoilmiöissä ilmastonmuutoksen suuremmat vaikutukset alkavat kuitenkin näkyä vasta, kun lapsi on kasvanut nuoreksi aikuiseksi.
Kerättyä tietoa
Päästövähennyksistä huolimatta ilmaston lämpeneminen ehtii johtaa lounaisessa Suomessa märkiin ja tuulisiin talviin, joista yhä useampi on Selkämerellä kokonaan jäätön.
Rankkasateet niihin liittyvine riskeineen pahenevat ympäri vuoden. Meren rehevöitymiskehitys etenee yhä huonompaan suuntaan.
Näkymässä ei ole mitään uutta, mutta Suomen Ilmastopaneelin torstaina julkaistu raportti niputtaa ilmastonmuutoksen maakunnalliset vaikutukset ensimmäistä kertaa yhteen koko maasta. Raporttiin on kerätty aiemmin muualla julkaistuja tietoja ja tehty päätelmiä tältä pohjalta erityisesti vuoteen 2050 saakka.
Lisäksi raportissa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksia, mutta tässä ei päästä maakuntatasolle.
Talvi lyhenee nopeasti
Tulevasta päästökehityksestä riippuen sademäärän ennakoidaan kasvavan Satakunnassa 5–7 prosenttia jo vuoteen 2050 mennessä.
Lisävesi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan sademäärä kasvaa erityisesti syksyllä, talvella ja keväällä. Kun pakkaspäivien määrä samalla vähenee, tulee talvista yhä vetisempiä.
Kun tänä vuonna syntyvä lapsi on 25-vuotias, on talveksi määritelty vuodenaika lyhentynyt Satakunnassa jo yli kuukaudella.Selkämeren jäätalvi on lyhentynyt ehkä kolmella viikolla, ja kokonaan jäättömät talvet alkavat yleistyä selvästi Porin korkeudelle saakka.
Samalla varsinkin syksyistä on tullut pidempiä ja sateiden yleistymisen myötä mahdollisesti myös pilvisempiä.
Riski rankkasateissa
Pori on jo vanhastaan tiedetty Suomen suurimmaksi tulvariskialueeksi, ja Kokemäenjoen varrella merkittäviä riskikohteita on muuallakin. Vuoteen 2050 mennessä tulvariskin ennustetaan kasvavan tai pysyvän ennallaan, mutta painottuvan entisestään kohti syksyä ja talvea.
Muualla Satakunnassa vesistötulvien riski ei välttämättä pahene voimakkaasti ainakaan vielä vuosisadan puoliväliin mennessä.
Sen sijaan kasvava sademäärä ja varsinkin rankkasateiden voimistuminen lisäävät hulevesitulvien riskiä taajamissa. Tästä on saatu viime vuosina esimakua Raumallakin.
Jopa 1,5-kertaisesti
Lähivuosikymmeninä Satakunnassa voi yhden tunnin aikana tulla jopa puolitoistakertaisesti vettä nykyisiin rankkasateisiin verrattuna.
Sen sijaan merivesitulvien eli korkeasta merenpinnasta ja aallokosta johtuvien tulvien riskin ei ennakoida Selkämerellä kasvavan merkittävästi.
Jo nykyinenkin riskitaso yhdessä pahenevien hulevesitulvien kanssa on kuitenkin Raumalla erityisen ikävä skenaario, koska korkea meriveden pinta vaikeuttaa hulevesien poistoa kaupunkialueelta.Niinpä kaupunki tulvii todennäköisesti paljon useammin, ellei haasteeseen vastata laajoilla hulevesien hallintaan liittyvillätoimilla.
Meri huolestuttaa
Tänä vuonna syntynyt lapsi näkee todennäköisesti Selkämeren kehittyvän kohti yhä huonompaa tilaa.
Sademäärien kasvu lisää ravinnekuormitusta maalta, mutta vielä merkittävämpää voi olla Itämeren pääaltaasta virtaava fosforipitoinen vesi. Merenpohjien tilannetta vaikeuttaa suolapitoisuuden lasku pintavedessä, mikä voimistaa veden kerrostuneisuutta.
Kun pohjalla oleva vesi ei pääse vaihtumaan, se voi johtaa happipulaan. Tämä tappaa pohjaeliöstöä ja pahentaa ravinnetilannetta.
Tulevaisuuden tarkempi ennustaminen on kuitenkin tältä osin vaikeaa. Ilmastopaneelin raportin mukaan lähivuosikymmeniä koskevat mallit eivät ole Selkämeren kohdalla vielä riittävän kehittyneitä.
Ennusmerkit eivät lupaa hyvää.
– Selkämeren syvänteissä tavataan happea edelleen, mutta happipitoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava varsinkin, kun saman aikaan fosforipitoisuudet ovat nousseet ja laajat sinileväkukinnat yleistyneet, varoitti Suomen ympäristökeskus torstaina viitaten merentutkimusalus Arandan tuoreimman seurantamatkan tuloksiin.
Erot kasvavat
Esimerkkilapsen viettäessä viisikymppisiään saattaa valtamerien pinnannousun vaikutus päihittää Selkämerellä maankohoamisen. Se tarkoittaa, että Selkämeren pinta ei enää laske tai kääntyy jopa nousuun.
Jos päästövähennyksiä on saatu aikaan heikonlaisesti, voi pinta päätyä ennen vuosisadan loppua jopa puoli metriä nykyistä korkeammalle.
Muutoinkin päästövähennystoimien onnistuminen – tai epäonnistuminen – näkyy sitä voimallisemmin, mitä pidemmälle mennään. Käytännössä siis tänään tehtävien päätösten vaikutus heijastuu vielä voimakkaammin esimerkkilapsemme lapsiin kuin häneen itseensä.
Neuvo Satakuntaan: Katse riittävän pitkälle
Satakunta on keskittynyt reagoimaan jo havaittuihin ilmastokriisin vaikutuksiin. Sen sijaan sopeutumisessa tulisi päästä proaktiivisuuteen eli suunniteltuuun valmistautumiseen jo reilusti ennalta.
Näin katsoo Suomen Ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan.
Sen mukaan proaktiivisuuden puute on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa maakunnan oleellisin kehitystarve. Myös ilmastonmuutokseen liittyviin tehtäviin tulisi raportin mukaan saada lisää työvoimaa.
Varsinais-Suomessa tilanne on näiltä osin parempi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.